Avainsana: treenireissu

AAAgoesSaoPaulo – Days 9, 10 & 11 / Ruokaa ja kovaa treeniä

AAAgoesSaoPaulo – Days 9, 10 & 11 / Ruokaa ja kovaa treeniä

Keskiviikko alkoi, kuten kaikki muutkin päivät – aamupala napaan ja reput selässä odottamaan kyyditystä treeneihin. Kipeästä nivusesta johtuen päätin olla dokumentoijana aamun treenit, joka oli kyllä hyvä idea, sillä keskiviikon aamupainit tuntuivat olevan tosi rankkaa menoa. Lopputreeneistä porukkaa notkui pää hiessä seiniin nojaillen jo enemmän, […]

AAAgoesSaoPaulo – Days 7 & 8 / treeniä treenin perään

AAAgoesSaoPaulo – Days 7 & 8 / treeniä treenin perään

Tällä viikolla on painatettu treeneistä toisiin sellaisella kyydillä, että pienikin lepotauko on mennyt levyttäessä selällään hievahtamatta kattoon tuijottaen. Tässä syy siis blogin hiljaiseloon, emme ole kuolleet, vaikka kovin kuolleelta olo välillä tuntuukin. Elämme täällä lauantaiaamupäivää, pojat läksivät treeneihin Vila Da Lutalle ja meitsi päätti ottaa […]

AAAgoesSaoPaulo – Day 6 / Lepopäivä Parque Villa Lobosissa

AAAgoesSaoPaulo – Day 6 / Lepopäivä Parque Villa Lobosissa

pancakes_aniksenmakuinen
Sunnuntai aloitettiin tietenkin pannukakkupartyilla!

Heräsin sunnuntaina ennen poikia ja päätin pyöräyttää sunnuntain kunniaksi kasan pannukakkuja aamupalaksi. Kananmunia, Mannisen banaanin makuista HydroISO -proteiinijauhoa, psylliumia, vähän kaurahiutaleita ja suolaa blenderissä sekaisin ja pannulle – tuli aivan törkeän hyviä! En muuten pysty käsittämään, miten siedän tuota Mannisen heraproteiinia – tavallisesti vatsa reagoi kaikkiin maitopohjaisiin valmisteisiin, palautusjuomiin ja proteiinijauhoihin (herne- ja hamppuproteiinia lukuunottamatta) huonosti, mutta jostain syystä tämä hera ei aiheuta mitään tuntoja. Tuntuu varmasti pieneltä jutulta, mutta meikälle tämä on ISO asia – varsinkin kun tuo pulveri on vielä aivan älyttömän hyvän makuista.

IMG_9274
Puistoon!
IMG_9281
Lääniä riittää kaikenlaisiin harrastuksiin, vaikka porukkaa olisi paljonkin.

Sunnuntaina oli tosiaan ansaittu lepopäivä, joten päätettiin ottaa iisiä läheisessä puistossa ilman suurempia suunitelmia ja olla ulkona, sillä meikän aurinkokiintiössä oli havaittavissa valtavia vajeita. Pakattiin reput ja sukellettiin väkijoukkoon – melko monet muutkin olivat lähteneet viettämään rentoa kevätpäivää puistoon. Parque Villa-Lobos on yksi Sao Paulon suurimpia puistoalueita, jossa on virikkeitä pyöristä rullaluistimiin ja ruokaan, eikä isokaan väkimäärä haittaa menoa. Sekaan mahtuu varmasti.

IMG_9271
Mainio paikka löytyikin, ja pojatkin jaksoivat kirjojen kera makoilla ainakin kokonaisen tunnin paikallaan.
IMG_9272
Ulkoilma ja aurinko ovat mun makuun.

Makailtiin puistossa paikallaan ehkä tunti, jonka jälkeen makoilu kävi jo tylsäksi ja siirryttiin toiseen paikkaan. Pojat kävivät heittämässä kevyen lenkin, jonka päälle tehtiin puolituntinen jooga. Huoltohommia täytyy täällä tehdä urakalla, jottei paikat jumita – jumit lisäävät melkoisesti loukkaantumisriskiä ja haittaavat treenejä ylipäänsä. Palautumisesta pidetään huolta aterioiden aikatauluttamisella, kunnon ruuan lisäksi vedetään väännön päälle palkkaria ja aamuin illoin muistetaan napata tarvittavat lisäravinteet. Kroppaa hoidetaan myös venyttelemällä, joogaamalla, huoltamalla lihaksia ja tietenkin lepäämällä kunnolla – yritetään nukkua joka yö niin paljon kun nukuttaa, joka meinaa kohtuullisen aikaisia nukkumaanmenoaikoja. Myös treenien välissä pistetään kroppaa vaakatasoon mikäli aikataulut antavat periksi – turha riekkuminen ei siis sovi päiville, jolloin on tuplatreenit tiedossa.

Processed with VSCOcam with lv01 preset
Vaihdettiin hieman rauhallisempaan paikkaan ja tehtiin puolituntinen jooga. Tämä asana ei kuulunut settiin.
Jooga-Arttu_aniksenmakuinen
Tosijoogin Soturi auringonlaskun aikaan.
kookos_aniksenmakuinen
Kookosvettä menee litratolkulla, joka on toki tuoreesta kookosesta parasta.

Puistoilun jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Villa Lobosin ostoskeskusta, sillä kaikilla alkoi maha kurnia ja aurinkokin alkoi laskea. Löydettiin pienten vihjeiden avulla perille ja mentiin syömään yläkerran food courtiin, jossa oli kivasti valinnanvaraa. Söimme raflassa, jossa ruoka otetaan itse linjastolta, annos punnitaan ja maksetaan kilohinnan mukaan – kätevää ja nopeaa, joskin ei kovin edukasta mikäli vatsassa on tilaa isommallekin annokselle. Hieman huvitti poikien ruuat, molemmilla taisi olla kilon verran safkaa lautasella.

Processed with VSCOcam with f2 preset
Alexi ja Arthur kävivät Starbucksissa hakemassa kahvia kun minä lekottelin pedikyyrissä.

Täällä palvelut ovat halpoja, joten päätin ulkoistaa kynsihuollon ammattilaiselle ja ottaa hieman omaa aikaa kun pojat lähtivät vielä kahvittelemaan Starbucksiin. Kävin ensiksi kivassa salongissa kysäisemässä vapaita aikoja, mutta paikka oli täyteen bookattu koko illaksi. Arttu bongasi lasten leikkipaikalta näyttävästä putiikista kärryllisen kynsilakkoja, ja ihme kyllä paikassa tehtiin myös aikuisten huoltamista. Glitz Maniassa oli onneksi aikaa ottaa yksi pari jalkoja huollettavaksi saman tien, joten pistin pepun penkkiin ja avasin lehden. Muksujen kampaamoksi osoittautunut salonki sopi vallan hyvin myös aikuiselle, ja sain varpaat huollettua edustuskuntoisiksi.

IMG_9277
Tyttöhetki kaiken painin keskellä. Sopii mennä tepastelemaan tatamille kun on pinkkiä varpaissa.

Tultiin kotiin illan suussa, minä jäin kämpille naputtamaan konetta ja kundit läksivät vielä auttamaan Brunoa ja Saraa rakenteilla olevalle gymille. Viikon aikana on tapahtunut huimaa etenemistä Cupparin salilla, toivon mukaan akatemia avaa ovensa kuukauden sisään ja ensi vuonna on jo täysi tohina päällä kun tullaan seuraavan kerran käymään. Jep, kyllä tänne on päästävä uusiksi viimeistään ensi kesänä!

Alkuviikosta on painittu kahdesti joka päivä, tai pojat ovat – mulla lonkankoukistaja hieman reistailee, joten olen keskittänyt energiani yläkropan punttitreeniin. Kohta koittaa siis jälleen siirtyminen salille, pääasiassa päivän ekat jumpat heitetään Eduardon salilla ja illalla pyöritään sitten Vila De Lutalla.

AAAgoesSaoPaulo – Day 4

AAAgoesSaoPaulo – Day 4

Perjantai-aamu starttasi liian aikaisin, taloremppaa tekevät raksaäijät käyttävät häikäilemättä poraa aamun ensitunteina ahkeraan ja kyllästyin pyörimiseen ysin kieppeissä. Tyhjensin yöllä käyneen pyykinpesukoneen, jolle on kyllä ollut melkoisesti käyttöä. 10 kilon vetoinen kone pyörii vähintään kerran päivässä, ja ylläoleva kuva on vain murto-osa koko totuudesta – […]

AAAgoesSaoPaulo – Training in Brazil feat. Arttu & Aleksi

AAAgoesSaoPaulo – Training in Brazil feat. Arttu & Aleksi

Bloggaajaa koetellaan. Kolmannen päivän päivittelyt jäivät hieman kesken, sillä WordPress ei jostain syystä suostunut yhteistyöhön, Google Drive bugaa, Youtube ei suostu lataamaan videoita ja kameran objektiivin hankinta on vieläkin työn alla.  Mitäpä pienistä, kyllä sitä aina jotenkin juttuja ulos keplottelee! Kuvanlaatu on mitä on, mutta toiveissa […]

AAAgoesSaoPaulo – Travels, day 1 & 2

AAAgoesSaoPaulo – Travels, day 1 & 2

Ouppen-viikonlopun univelka ei paljoa painanut, kun Helsinki alkoi lähestyä ja saatiin reissupoppoo viimein autosta ulos. Tätä matkaa oli venailtu melkoisella innolla jo useampi kuukausi, ja kyllä se vain melko hyvältä tuntuu ottaa kone alle ja lähteä lomalle kuukaudeksi uusiin maisemiin.

lentokentällä_Aniksenmakuinen
Nää olis nyt tosi valmiita tuikkaamaan laukut ruumaan ja nostaan kytkintä.

Ensimmäinen lento Helsingistä New Yorkiin sujui varsin mainioissa merkeissä Finskin siivin, yksin reissanneena en meinannut sietää miten kivaa on kun vieressä istuu tuttua väkeä! Torkahdin varmaan puolituntisen Artun olkapäällä, muu aika menikin höpistessä, syödessä, leffaa katsoessa ja jaloitellessa. Iltapäivällä lähtevä lento on kyllä mukava, virkeänä istuminen ei ole lainkaan niin puuduttavaa puuhaa kuin aikaiset aamulähdöt.

JFK_Aniksenmakuinen
JFK:lla käytiin haukkaamassa happea.
IMG_8783
New Yorkin siluetti ilta-auringossa houkutteli kovasti luokseen.

JFK:lla venailtiin tovi jonossa, sillä ensikertalaiset eivät päässeet hoitamaan maahantulovelvollisuuksia automaateille. Myös laukut oli otettava hihnalta ja kuljetettava itse tullin läpi, jonka jälkeen kantamukset sai taas antaa lentoyhtiön hoteisiin. Tämä jumppa vei aikansa, mutta onneksi meillä oli aikaa vallan mainiosti pieneen urheiluun. Hyvä kuitenkin ottaa huomioon, mikäli suunnittelee ripeää välilaskua JFK:lla – aikaa kannattaa varata minimissään kolme tuntia kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan säätöön.

Lento New Yorkista Sao Pauloon sujui American Airlinesin siivin niin hyvin, että yllätyin itsekin – sammahdin nimittäin ennen koneen nousua ja heräsin ensimmäisen kerran 2,5 tuntia ennen laskeutumista. Ehdin katsella yhden leffan aamupalaa mutustaen, ja sitten olikin jo aika laskeutua. Well played!

SaoPaulo_Aniksenmakuinen
Viimein perillä!
SaoPaulo_Aniksenmakuinen
Sao Paulo oli ilmasta(kin) käsin aivan valtava.

Hurrasin ääneen Sao Paulon kentällä kun rivi tutun näköisiä rinkkoja ja laukkuja saapui hihnaa pitkin – ei menetettyjä matkakumppaneita! Kasattiin tavarat kärryyn ja sitten jonoon. Jep, kentällä piti jonottaa päästäkseen ulos terminaalista.

GRU_Aniksenmakuinen
Jono tuntui melko loputtomalta, mutta kulki lopulta ihan mukavaa tahtia.
Laukut_Aniksenmakuinen
Travel light? Kolmen ihmisen treenikamppeet veivät melkolailla reippaasti tilaa.

Sara tuli noutamaan meidät lentokentältä, joka oli kyllä täyden kympin palvelua. Tungettiin 4 henkeä ja laukkuvuori Ford Ka:han, ja lähdettiin köröttämään kohti majapaikkaamme. Airbnb:n kautta vuokrattu kämppä löytyi koko 35 tunnin reissaamisen päätteeksi, ja on osoittautunut kelpo asumukseksi meille. Pesukone vetää helposti kolme gi:tä, ja sijainti on keskeinen ajatellen mitä treenipaikkaa tahansa. Kämppä on siis kuin meille tehty!

Wolkkari_Aniksenmakuinen
Sao Paulo on värikäs, kaunis ja aurinkoinen.

Heitettiin kamat sisälle ja lähdettiin vauhdilla kohti ravintolaa, sillä kaikilla kurni maha pahasti pienten aterioiden jäljiltä. Arttu tiesi asuntomme lähimaastosta buffetin, joten eipä tarvinnut kauaa neuvotella, missä vatsansa kävisi täyttämässä. Tavattiin ruokapaikassa Saran poikaystävä, Artun ja Aleksin kaveri Bruno, joka tuntui olevan hyvin tyytyväinen saadessaan kundit Brasiliaan ja päivitti toki vuoden tapahtumat siltä istumalta.

Buffet_Aniksenmakuinen
Ruoka oli erinomaista ja sitä oli riittävästi.
SaraBruno_Aniksenmakuinen
Sara, Bruno ja pojat.
Jiujitsu_Aniksenmakuinen
Demian Maian vanha gymi saa pian uudet puitteet.
BJJ_aniksenmakuinen
Bruno näytteli meille paikkoja vanhalla salilla, jossa Arttu ehti viime vuonna treenata tovin.
saopaulo_Aniksenmakuinen
Poikettiin kaupassa hakemassa pakolliset ja palattiin kämpille huilaamaan.

Kurkattiin Brunon tämänhetkinen projekti, tiedossa on uusi akatemia Demian Maian vanhoihin tiloihin. Hommaa tuntuu riittävän ja auteltiinkin vähän irrottamalla patjoja seiniltä. Kello alkoi kuitenkin lähestyä neljää ja päätettiin lähteä kauppareissun kautta asunnolle huilaamaan, sillä pojat sopivat vielä illaksi treenit Brunon kanssa. Meinasi olla väsyn takia melko hidasta hommailua hammastahnojen ja pyykinpesuaineiden perässä, ja mentiinkin kämpillä kaikki suoraa päikkäreille. Ihme taikavoimin kundit keräsivät itsensä ja lähtivät vielä treenaamaan, meikällä ei kunto riittänyt ja nukuin kepeät 6 tunnin päikkärit. Yöllä poikettiin vielä Açai-kulhollisilla, ja päät laitettiin tyynyyn vähän yhden jälkeen.

Aamu_Aniksenmakuinen
Aamulla.

Tänään herättiin ennen kelloa, ja alettiin Aleksin kanssa aamupalahommiin. Pakko myöntää, että melkolailla toimiva kombinaatio oli kaurapuuro passionhedelmällä, mansikoilla ja banaanilla, sekä KAIKKEA sisältävä vihersmoothie, jonka Aleksi loihti (tuo mies tietää ravinnosta suunnilleen aivan kaiken). Vielä kahvit kaveriksi ja alkoi olla virtaa melko reippaaasti. Sara oli jälleen ratin takana odottamassa ja kyyditsi koko poppoon aamupäivän treeneihin.

EduardoSantoro_Aniksenmakuinen
Treenihommat startattiin tänään Eduardo Santoro Potruguesin salilta.
Açai_Aniksenmakuinen
Pikku-Bruno (jep, Brunoja piisaa) vei meidät treenien jälkeen jälleen Açaille, niin hyvää!

Päiväpainit sujuivat kivuttomasti ja minustakin tuntui ihan mukavalta päästä jo matolle – sain pääosin painia naisten kanssa ja opetus on täällä tasokasta pienestä kielimuurista huolimatta. Treenien jälkeen vietettiin Pikku-Brunon kanssa aikaa syöden, ja palattiin mahat täynnä takaisin kotiin. Treenihimot eivät lähteneet vielä yksillä mittelöillä, joten suunnattiin päivän kakkostreeneihin Demian Maian salille asuntomme lähelle. Näissä treeneissä ei naisia pahemmin näkynyt, mutta väliäkös tuolla. Vastaanotto on ollut erinomainen, vaikka joukossa onkin tällainen keltanokka – apua ja valmennusta tulee koko ajan. Treenien päälle istahdettiin vielä Artun viimevuotisten tuttujen kanssa ja toki sitä pitää vähän vielä saada lisää açaita koneeseen.

viladeluta_Aniksenmakuinen
Tokat treenit vedettiin Demian Maian Vila da Lutalla, ja päälle tietenkin vähän lisää Açaita.

Treeniraportin janoisille tiedoksi, että pojatkin ovat luvanneet vierailla blogissa kertomassa painitarinat, sillä meikällä ei ole ihan vielä sanasto niin hyvin hanskassa. Lupaan perätä postausta joka päivä. Huomenna on tiedossa päiväpuntti, iltapäivällä saatetaan suunnata rannalle jos keli on sopiva. Onneksi ei tarvitse sen suurempia suunnitella, josko ripustaisi treenivaatteet kuivumaan ja sujahtaisi unille Artun kainaloon.

 

Pakkauslista Sao Pauloon

Pakkauslista Sao Pauloon

Pakkaaminen on sarjassaan juttuja, jotka mieluusti ulkoistaisin kokonaan. Kahden vuoden aikana pakkasin, purin ja uudelleenpakkasin laukkua vähintään kerran viikossa, joten olen saanut lievästi sanoen tarpeekseni avoimen laukun edessä seisoskelusta, viikkaamisesta ja pääni vaivaamisesta. Isoin ongelma hommassa on se, että haluaisin optimoida laukun sisällön juuri sopivaksi, […]