Avainsana: koti

Älynväläys Gebhardinaukiolla

Älynväläys Gebhardinaukiolla

Tungin töistä lähtiessäni kuulokkeet korviin, heitin repun selkään ja laitoin äänikirjan pyörimään. Aurinkoiseen joskin tuuliseen keliin ulos astuessani päähäni kiilasi takavasemmalta ajatus: mulla on blogi. ”Hitto!”, tokaisin puoliääneen itselleni, ja mies harmaassa puvussaan vilkaisi mua kummallisesti taksin takapenkille istuessaan. Hymyilin ja jatkoin nahkatakki kainalossa natisten […]

Hyvä näin

Hyvä näin

Maailmani on muuton jäljiltä edelleen vähän vinksallaan. Tavarat ovat kyllä löytäneet paikoilleen ja jokainen pussukka on purettu, mutta rutiinit ovat vielä hieman hakusessa ja toisinaan pysähdyn paikalleni pohtimaan, minne olen jemmannut mustat sukkahousut, hiuspinnit tai laastarit. Sisustuspuuhaa on jäljellä vielä reippaanlaisesti, joten kaikki liikenevä aika […]

Oma koti

Oma koti

Sormenpäät ei meinaa mahtua näppäimille, näkö sumenee ja tekstintuotto takertelee, sillä on aika paljastaa ne megalomaaniset uutiset, joista Köpisväritteisessä alkuvuoden postauksessa jo sivuilin: Me ostettiin asunto! En meinaa itsekään ihan käsittää, mistä tässä on kyse, mutta totta se on. Me muutetaan maaliskuun puolivälissä ihka omaan kotiin – Oulussa! Tässä kohtaa sopii tiedustella, onko päätös pitkään ja hartaasti mietitty. Rehellisesti voin todeta, että kyllä tässä on tunteella menty melko pitkälti, kuten niin monessa asiassa viime aikoina. ASP-säästäjä olen toki ollut jo pitkään, mutta ei se asunnon osto ole ennen ollut tapetilla ihan oikeasti, eikä ainakaan täältä pohjoisesta! Tunnepohjaisilla päätöksillä kyllä jatketaan tulevaisuudessakin, jos ne tuntuvat näin hyvältä; oon ollut pää pilvissä siitä saakka, kun ostotarjous hyväksyttiin eikä tämä innostus meinaa laantua millään.

Ai missä ja millainen? Tuossahan se on vähän meiltä kaupunkiin päin, ei ihan keskustassa, mutta ei kovin kaukanakaan. Kokoa on reilut 60 m2, joka huimaa meikäläisen mittapuulla päätä; Helsingin edelliset asuntoni olivat 21,5 m2 ja 30m2, joten tilaa tuntuu olevan ihan riitävästi meille kahdelle sekä vieraille, joita sopii nyt useampi kuin yksi kerrallaan kyläilemään.

Ennakkosuunnitelmat kohteesta (ne muutama kuukausi sitten aloitetut) olivat täysin päinvastaiset, ja suunnittelimme täysvaltaista remonttia johonkin pienempään, edukkaaseen kohteeseen keskustassa, mutta päädyimmekin tähän täysin remontoituun kolmioon. Se vaan oli täydellinen ensisilmäyksestä lähtien, se oli meidän oma koti! Olin selannut asunnon kuvia nenä ruudussa ihastuen enemmän ja enemmän, ja jo asunnon näytössä pööpöilin täysin omissa ajatuksissani. Mietin muun muassa miten sisustaisin minkäkin nurkan ja hymyilin aina salaa kun bongailin samoja sisustusjuttuja, joita mulla on jo kotona. Todellinen ammattiostaja! Ja niin, se pikavisiitti tuli tosiaan sössittyä, sillä tästä Ouluilusta taisi tulla nyt vähän pidempi keikka.

oma koti
Ihastuttiin heti asunnon ilmeeseen, ja keittiön ja olohuoneen avonaisuus oli  myös yksi tärkeimmistä tekijöistä asunnon hankinnassa.

Nyt on tietenkin hihkumisen lisäksi hirmuinen sisustushärdelli päällä, ensimmäinen oma koti tuntuu jotenkin spesiaalilta ja viimeinkin voi rakentaa kotiaan omin ehdoin. Meillä on tavaraa tosi vähän, joten uusiakin juttuja on hankittava, jotta saadaan asunto kalustettua. Esimerkiksi sohva pitäisi löytää, eikä muutama mattokaan olisi pahitteeksi. Etenemme kuitenkin fiksusti asian kanssa, sillä kesämenojen budjetti on syytä pitää kasassa.

Kuvankaappaus 2016-1-17 kello 17.52.17 Kuvankaappaus 2016-1-17 kello 17.52.33 Kuvankaappaus 2016-1-17 kello 17.53.16

Inspiraatiokuvia olen kerännyt Pinterestiin jo pitkän aikaa, mutta tahti kiihtynee entisestään. Inspiskuvia löytyy mun boardeilta Pinterst / Annariina , mikäli kiinnostaa. Asunnosta saatte kuvia heti, kun ollaan päästy kamoinemme kynnyksen yli, joka on noin 27 päivän päästä.  Sanoinko jo, että on tämä ihanaa!

In English:

Yikes! We bought an apartment from Oulu! Didn´t see that one coming, huh?

Me neither to be honest, but as it seems we´re gonna stay for a while, and we should move soon anyway, this is more than a wise thing to do (the truth is it just felt like a good thing to do so we did it).

As you might guess, I´m going nuts with the interior stuff here, so feel free to follow my plans on Pinterest! I´m gonna put up some photos as soon as we get our things to our new home, which is approximately in 27 days from now. Yes, I´m actually counting…

The great thing is that as we get more space (over 60 sqm!), we can easily accommodate guests for a longer periods of time and from further away.  So Kikh & Bruno, how about packing your bags and coming to Finland this year? Oulu is not that far, really!

Kuulumisia ja synttärihumua

Kuulumisia ja synttärihumua

Elämä Oulussa on asettunut uomiinsa, ja se tuntuukin soljuvan niin, ettei tässä edes huomaa päivien ja viikkojen vierimistä vauhdilla eteenpäin. Muutin vajaa puoli vuotta sitten pohjoiseen.Tuolloin kuvittelin olevani vain pienellä visiitillä, mutta elämä tunki taas peliin ja nyt näyttääkin vahvasti siltä, ettei me nostetakaan kytkintä […]

Syyssmoothieta keskellä kaaosta

Syyssmoothieta keskellä kaaosta

”Edes pientä sneak peakia”, pyysi ystäväni, enkä minä kyennyt sanoa ei moiseen. Tässä siis pientä vilautusta uudesta asunnosta; kaikki on vielä leväällään ja kesken, ruokapöytä uupuu, taulut nojailee lattiaan ja tavarat hakevat paikkojaan lampuista puhumattakaan. Edistystä silti eiliseen; mulla on lautasia! Visiitti Freeseen koitui hyvällä tavalla […]

Vipinää olis!

Vipinää olis!

Kesä ei ole läheskään loppu eikä tässä ole rauhasta tietoakaan, mutta josko sitä ehtisi pikaisesti kerrata viime aikoijen tapahtumat. Istun parhaillaan koneessa matkalla Berliiniin, jossa olisi tarkoitus nautiskella kaupungin vilinää seuraavat viisi päivää; sellainen hetken päähänpistoshan tämäkin, mutta menee yhdistetystä työ-ja hupireissusta erinomaisesti. Paluulento on loogisesti Tallinnaan, sillä pitäähän sitä pientä jännitystä ja mutkia matkaan järjestellä, ettei vain kävisi tylsäksi tämä elämä!

IMG_4357

Palataan kuitenkin takaisin noin kuukauden taakse, jolloin asuinmaa vaihtui Dubaista Suomeen ja elämän piti alkaa normalisoitua. Voisin väittää, että pikkuisen toisin kävi ja lusikan kanssa tulleelle on annettu kauhalla. Tai lapiolla pikemminkin, ystäväni olette olleet upeita ja lähteneet mukaan kaikenlaiseen mahdolliseen pieneen ja hieman isompaankin hupiin, mitä olen päähäni saanut! Toki muakin on viety; siitäkin kuuluu iso kumarrus tälle rakkaalle kaartilleni, jonka idearikkaus vie mitä mahtavampiin seikkailuihin.

Ensimmäisenä iltana Suomessa kävin kunnon juoksulenkillä vesisateessa ja olen melko varma, että raitisilmamyrkytyksestä johtuen ei meinannut uni tulla. Tuntui uskomattomalta olla keskellä vihreää metsää ja kylmää ilmaa tietäen, ettei aavikolle ole pakko palata enää koskaan, ellei halua. Voi vapauden tunne ja olemisen sietämätön keveys! Juoksentelin suu leveässä hymyssä vitipäänä sinne tänne kaikille niille muutamalle vastaantulijalle vilkutellen; häpeäisin varmasti turistimaisuuttani, mutta näyttää vakavasti siltä, että vilpittömästä ilosta ei vain kykene olemaan pahoillaan.

IMG_4705

Juhannus vierähti maalla ensiksi vanhempien tyhjässä talossa rauhassa nautiskellen ja sitten pienessä porukassa mökkimaisemissa pohjanmaalla. Järvenselälle soutelu oli hyvää lämmikettä hyisevässä säässä; reilusta 40 asteesta seitsemään lämpöasteeseen palaaminen ei käynyt ihan kovin luontevasti, ja istuinkin kolmet housut päällekäin nuotiossa kiinni liimattuna Kontioissa ja tuplavillasukissani värjötellen illan viimeiset tunnit. Saunassa sentään tuli kunnolla lämmin ja luikittiinkin kukkapellossa yömyöhään valon määrää ihmetellen; tuo keskiyön aurinko on ilmiö, joka tuppaa unohtumaan kun viettää aikaansa hieman lähempänä päiväntasaajaa. Onneksi sääkin on kohentunut ja viime viikot on nautiskeltu olan takaa.

Paluuni jälkeen maanantaina alkoi työt ja oi että on ihminen onnellinen, että pääsee oman alan puuhiin kiinni ja mitä parhaassa seurassa! Liikkuvan agentin virallisen epävirallinen työpiste on Helsingin Vallilassa, enkä voisi kuvitella ihanampaa työympäristöä. Korkeassa loftissa lentää ajatus ja duunikaverit ovat vertaansa vailla, työsuhteen etuna on myös Jopo, johon olen luonut ilmiliekeissä roihuavan tunnesiteen. Tämä lie sitä salamarakkautta?

IMG_4583

Ruoka on Suomessa aivan ihanaa, tuoretta salaattia on uponnut tänä kesänä jo aikamoinen läjä, ja noin tuhatta erilaista sorttia. Lisäksi tuoreet marjat, etenkin mansikat ja mustikat, ovat olleet kovassa huudossa ja tuntuu, ettei niistä tahdo saada millään tarpeekseen. Blenderi (joka on muuten edelleen hengissä!) laulaa päivittäin ja sekaan sujahtaa marjapommien lisäksi mitä eriskummallisia ainesosia; olen sukeltanut entistä syvemmin superfoodien maailmaan, jossa piilee hämmentävää potentiaalia; lisänuuskimisen paikka nämä sienet ja supermarjat!  Smoothie on muuten aivan mahtava välipala tai kepeä lounas näin kesäkuumalla! Kaupassa on muutenkin pää pyörällä jatkuvasti, ja edelleen on olo kuin Liisa Ihmemaassa tutkimassa uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Lisäksi olen sujuvasti koukuttautunut Punnitse ja Säästä-kaupan erinäisiin herkkuihin, kuten kuivattuun ananakseen ja mulperimarjoihin, jotka pelastavat pähkinöiden kyljessä nälkäisen reissunaisen hieman turhankin usein.

Ruokaakin ihmeellisempää on ollut treenailu, josta olen nauttinut aivan älyttömästi kaiken muun menon lomassa. Tankotanssia, joogakeinuilua, pitkiä kävelylenkkejä, sprinttijuoksua portaissa, ylämäkitreeniä, punttijumppaa, spinningiä, ryhmäliikuntaa, Jopolla cruisailua, päälläseisontaa, puistojoogaa, merikajakilla melomista sekä kehon painolla tehtäviä harjoitteita eli bodyweightiä on uponnut kaikkea suloisessa sekamelskassa ja kyllä maistuu! Rannekin alkaa olla kuntoutuksen jäljiltä melko hyvässä jamassa, toisinaan pieni kipuilu on pieni hinta siitä, ettei oikeaa kättä koskaan tarvinnut viedä veitsen alle. Ulkokeleistä nautitaan kunnes syksy tulee, joten nurtsilla möyryäminen jatkuu.

IMG_4717

Ja mainitsinko mä jo ne ystävät! Hupaisien työviikkojen lisäksi on koettu after work ruoanlaittojatkoineen, pari erilaista puistopiknikkiä petankki- ja futistreeneineen, ainakin tusina upeaakin upeampia auringonlaskuja, auto(i)lla ajelua erinäisiin kohteisiin, kerrostalon katolla hengausta, omakotitalon kattoremonttia sirkkelimimminä, hyvää ja vielä parempaa kahvia, itse duunattua loimulohta, grillisafkaa, pitkiä aamupaloja, lettuja auringonlaskussa avotulella, telttaretki saaressa, kiepsaus Helsingin yössä ja pieniä, ihania hetkiä, joita on vaikea punoa sanoiksi. Viime yön unet vei auringonnousu, mutta uskokaa tai älkää, päivän ensimmäisten säteiden sieppaaminen oli ihan jokaisen menetetyn unitunnin arvoista!

Viimeisin kunnon irtiotto oli reissu Turun saaristoon, Kemiöön ja sieltä eteenpäin Kasnäsiin, josta teimme reissun Bengtskärin majakalle päätyen yksityisomistuksessa olevalle luodolle ihastelemaan Itämerta. Matkan takoitus oli työ, mutta kovasta vastustelusta huolimatta väkisinkin nautin täysillä moisista maisemista! Rankan työreissun lopputuloksen laitan esille, kunhan tuo valmistuu. Postauksen kuvat myös muistoja saaristosta, harmi kun näyttävät meneen hieman rakeisiksi monen mutkan vuoksi.

Sellaista on elo ollut Suomessa, varmasti monen korvaan niin kovin tavallistakin, mutta ulkosuomalaisena eläneelle täyttä namia. Tälle hattaratykitykselle ei nyt vain voi mitään, sillä on se vaan ihanaa olla kotona! Tai siis melkein kotona… Berliinistä lisää kunhan saan reissun päätökseen!

(juttu kirjoitettu mennessä, menojalan vipatuksen vuoksi julkaisuun vasta nyt paluulentoa jo odotellessa:)

In English:

Life´s been crazy busy and I´m still living mostly out of a suitcase but I couldn´t care less. All the moments I´ve collected during July have been so precious I cannot wait for August to begin. Lots of trips to summer houses, to my friend´s homes, and to the places I´ve never been before, with the people I love the most. New experiences, new faces and hot Helsinki is exactly what I needed. 

The summer continues and so does my journey back from Berlin, gotta go and catch the plane. Auf wiedersehen!

Ihanan tavallista

Ihanan tavallista

Suomi-loma etenee mallikkaasti ja nopeasti se on jälleen edennytkin, viimeisiä päiviä tässä vedellään. Reissu alkoi vanhempien moikkaamisella, sillä yllärihyökkäykset kotikonnuille eivät ole simppeleimpiä mahdollisia järjestää; WhatsAppin avaaminen väärään aikaan kun on mukamas lennolla Geneveen tai Facebookin lokaatioiden jakaminen epähuomiossa voisivat turmella koko hienosti punotun salasuunnitelman. […]

Banaani-avokado-smoothiesta tuli suklaavanukas

Banaani-avokado-smoothiesta tuli suklaavanukas

Koen huutavaa vääryyttä, kun herätyskellon pirinä tunkeutuu jostain hamasta kaukaisuudesta ja pakottaa katkaisemaan puolentoista tunnin päikkärit juuri kun uni kävi mielenkiintoiseksi ja tuntui, että peitto oli ottanut omakseen, sellaiseksi kovan luokan nukkujengiläiseksi. Tahmassa olevat ajatukset eivät pimennysverhojen luoman säkkipimeän vuoksi heti muista, mikä on aikavyöhyke, mitä […]

Tuli pari muuttujaa

Tuli pari muuttujaa

En ole koskaan uskonut pitkän tähtäimen suunnitelmiin, jotka on sinetöity pitäviksi, sillä ainakin oma kokemus on osoittanut, että kovin simppelitkin plänit usein kariutuvat kuuluisaan pariin muuttujaan. Lisäksi sattumanvaraisuus on ainakin matkustamisessa yksi hienoimpia elementtejä, sillä upeimpiin kokemuksiin eksyy lähes joka kerta puolivahingossa. Kun ei osaa odottaa mitään, kokee eteentulevat jutut usein autenttisemmin ja se on oikeasti aika mainio tila vastaanottaa uusia kokemuksia.

IMG_5750

IMG_5769

Mun piti olla Australiassa, tai niin oli suunniteltu (siis tässä kohtaa menee jo mönkään kun suunnittelee). Sydneyn koneet olivat niin piukassa porukkaa, että naisten lomamatka kariutui ja nyt saan sitten vain miettiä, mitä kaikkea olisimmekaan keksineet rakkaan ystäväni ja rikoskumppanini, hurjanhyvää tankotanssiblogiakin kirjoittelevan Päivin, kanssa. En kuitenkaan takaiskusta huolimatta suostunut jäädä rutisemaan kotiin, sillä vapaapäiviään ei kuulu käyttää himassa päätään seinään hakatessa eikä lomalla murjoteta. Lentoliikenne syyniin ja arpapeli käyntiin.

photo 1 photo 2

Lottoarvonnan tuloksena kohteeksi valikoitui yllättäen koti-Suomi, ironisesti toki kaikista paikoista poiketen, joissa ei sada tai ole kylmä. Reittivalintakin olisi voinut olla simppelimpi, Amsterdamin kautta pompulla liian aikaisin lähtevällä koneella 14 tuntia tuntuu suoran Finskin kuuteen tuntiin nähden hieman epäreilulta. Tyhjensin siis siististi pakatun matkalaukkuni, heitin pakkauslistat mäkeen ja runnoin vaatekertaa nollakelien varalle sen minkä laukkuun mahtui farkkuja jalkaan lähtökiireessä kiskoen. Sinne laukkuun ei kyllä kovin paljoa mahdu, minä kun en suostu raahamaan huvinvuoksi vaatekaapillista vetimiä ja litratolkulla kosmetiikkaa.

photo 3

photo 4

Kattavan Australia-hehkutuksen ja Sydney-fiilistelyn sijasta kuvitus siis jotain aivan muuta, saattaapi vielä tipahtaa kuva huurteeseen vetäneestä autonlasista, pimeyden vuoksi mustaksi värjääntyneestä itämerestä tai kasallisesta ystäviä, joiden kanssa aion kilistellä elämälle. Suomi-loma jatkuu nyt pienen Dubai-pyrähdyksen jälkeen ja olen siis jälleen kotimaan kamaralla. Kiitos Finnairin lakkohommien kariutumisen pääsin jatkoajalle jopa sillä suoralla lennolla, viikon sisällä kolmas välilaskuin tärvelty lentomatka olisi saattanut olla jo liikaa.

photo 5

Kumma kyllä marraskuinen, pimeä Suomi tuntuu aivan ihanalta. Raitisilmamyrkytyksen hankkiminen heti aamutuimaan on paras tapa herätä, aikaa aamulenkkeilylle pitäisi suoda jokaisen! ”Mönkään menneestä” lomasta onkin siis kuoriutunut varsin kelpo, etenkin sen lomailun kannalta! Olen nukkunut, levännyt ja laiskotellut kerrankin touhottamatta ja ollut ihan koko päällä siellä, missä sillä hetkellä olen. Tuppaa unohtumaan tuokin kun on aina kiire tai väsy. Kaikkena ekstrabonuksena vieressä on Aussireissun tärkein syy Päivi, jonka kanssa sunnuntaiaamun prodeletut maistuvat vieläkin paremmilta auringon paistellessa. Hyvä vahinko.

Uusi koti

Uusi koti

Istun suu auki sängyn reunalla ja tuijotan maailman korkeinta pilvenpiirtäjää kahvimuki kourassa muuttolaatikoiden seassa ja kelailen universumissa meneillään olevien tapahtumien ihmeellisyyttä. Viikko sitten en vielä osannut unelmoidakaan, että siirtäisin pienen omaisuuteni Dubain keskustaan, Burj Khalifan juurelle.  Muutto on ollut tapetilla jo jonkun aikaa, mutta sijainti […]