Avainsana: Helsinki

Kahvista

Kahvista

Sunnuntaiaamu. Se on sanana jo niin ihana, että riittäisi vallan mainiosti, että lopettaisin kirjoittamisen tähän. Sellainen todellinen ”no need to say more”. Kerron kuitenkin, miten jättimäinen rakkauteni kahviin on saanut uusia käänteitä. Laatu on alkanut (tässäkin asiassa) korvata määrän. Kaikki alkoi tosi viattomasti, sillälailla salakavalasti. […]

Habitare 2014

Habitare 2014

Voi Habitare minkä teit! Suuntasin kulkuni riemusta kiljahdellen kohti Messukeskusta perjantaina työpäivän päätteeksi hyvänä tarkoituksenani edistää asuntoni sisustumista kunnon askel parempaa kohti. Samaan aikaan vähän jännitti, sillä vasta asunnon saanut nainen ilman pöytää, tuoleja sekä noin sataa muuta melko tärkeää asiaa vailla voisi palata messuhallista […]

Syyssmoothieta keskellä kaaosta

Syyssmoothieta keskellä kaaosta

SONY DSC
New York-muki matkasi ensimmäiseltä NYCin reissultani Dubaihin, ja nyt sen koti on Helsingissä.

”Edes pientä sneak peakia”, pyysi ystäväni, enkä minä kyennyt sanoa ei moiseen. Tässä siis pientä vilautusta uudesta asunnosta; kaikki on vielä leväällään ja kesken, ruokapöytä uupuu, taulut nojailee lattiaan ja tavarat hakevat paikkojaan lampuista puhumattakaan. Edistystä silti eiliseen; mulla on lautasia! Visiitti Freeseen koitui hyvällä tavalla kohtalokkaaksi; parituntisen töiden lomassa heitetyn kahvitastingin jäljiltä täysvalkoiseksi suunniteltua astiakaappia koristaa nyt sinipilkullisia, supersuloisia lautasia, jotka bongasin kahvilan suklaakakkujen alta. Pienestä väriharha-askeleesta huolimatta ne täyttävät kuitenkin tärkeimmät lautasille asetetut kriteerit: 1. Ne on lautaset ja 2. Niistä voi syödä! Ne ovat myös astianpesukonekelpoisia, mulla on nähkääs sellainenkin kapistus nykyisin!

Freese on myös varsin kelpoinen, jopa niin kelpoinen, että ens kerralla menen kameran kera! Erinomaisen kahvin lisäksi mieltäni lämmitteli etenkin Tebianin kalusteet, voi jestas mä pidän sen tyypin kädenjäljestä. Puukalusteista kukkaruukkuun, Habitarekin on paraikaa käynnissä. Taitaa olla pakko mennä piipahtamaan kun oman lehmän lisäksi myös asiakkaan lehmä on ojassa; sisustus tuntuu olevan siis käsillä tällä hetkellä elämän kaikilla osa-alueilla!

SONY DSC
Jostain kumman syystä Ikea-kalusteet on kasattava aina keskellä yötä. Niin kävi tämänkin senkin kanssa, onneksi se näyttää kuitenkin ihan kelpoiselta.

Meinas mennä vähän sivuraiteille, takaisin siis Töölöön ja tähän uutukaiseen kotiin. Kohdistakaamme huomio puutteista erityisyyksiin, täälä on nimittäin oikeasti aikalailla meikän oloista! Asunnossa on nariseva, lakattu lautalattia sekä leveät ikkunalaudat isojen, avattavien ikkunoiden alla. Katossa kiertää kauniisti muotoiltu kohokuvio, ja seinä on rosoinen juuri sillälailla sietämättömän täydellisesti, kuten vain vanhassa asunnossa voi olla. Kylppäri ja keittiö sen sijaan ovat uusia, joka on melkoista plussaa talon ollessa rakennettu 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Vaikka itse sanonkin tässä ollaan täydellisyyden lähteillä!

SONY DSC
Kynttilöiden määrä alkaa lähennellä liioittelua, mutta kyllähän ne kuluvatkin. Jäämereltä saakka tuliaisiksi tuodut kivet ovat niin nätit, että saavat asustaa varmaankin tuossa ikkunalaudalla tästä eteenpäin.

Jugend-talon sympaattisella sisäpihalla on terassituolit, ja penkillä istuskelee usein vanha herrasmies. Pesutupaan voisi käydä varaamassa vuoron naapurirapusta, siellä kuulemma vanha asukas pitää kirjaa siitä, kenen pyykkipäivä on kulloinkin. Rappukäytävässä on Pelargonioita ikkunalauta pullollaan, ja levähdysjakkara lienee vaatimattomasti Aaltoa.

SONY DSC
Syyssmoothien lemppariaines on lehtikaali, joka sopii muuten oikein mainiosti marjojen kanssa.
SONY DSC
Syvän purppuran väriset smoothiet ovat tällä hetkellä ykkössuosikkeja.

Ikkunalaudalle pesiytynyt blenderi on ollut kovassa käytössä, tänään pyöräyttelin jälleen välipalat kahvin kaveriksi. Ohjetta toki jakoon, jotta tämän postauksen punainen lanka häviäisi viimeistään nyt.

Viinimarja-lehtikaali-smoothie:

  • kourallinen jäitä
  • puolikas banaani
  • 1 dl mustaviinimarjoja
  • 1/2 dl mustikoita
  • kunnon kasa lehtikaalia (rangan voi jättää laittamatta)
  • pari saksanpähkinää
  • maustamatonta proteiinia (Foodinin vaniljanmakuinen herneproteiini olisi parasta!)
  • pieni loraus MCT-öljyä
  • chia-geeliä
  • vettä
  • ripaus ruususuolaa
  • makeutukseksi hunajaa tai agave-siirappia jos maistuu

Blenderiin vain kaikki ainekset ja sekaisin. Vettä voi laittaa aluksi ihan pienen tilkan ja lisätä sitten jos näyttää, että seos on liian tuhtia.

SONY DSC
Kotitoimistossa kahvia kuluu, suunnitelmissa on alkaa satsata laatuun tässäkin asiassa.
SONY DSC
Tauluhyllyt ovat toistaiseksi vielä järjestelyä vailla, mutta kynttilällä korjaa sekasotkun sielläkin.
SONY DSC
Toy-tuoli on yksinkertaisen kaunis, mutta melko vaativa kapistus pienessä tilassa. Ruokapöydän tuolien löydyttyä sillekin löytynee uusi paikka.

Sisustaminen jatkuu, palailen varmasti kun täällä alkaa näyttää enemmän kodilta ja kamat on paremmassa ryhdissä. Nyt lenkille, on houkuttanut tuo syyssää koko päivän!

SONY DSC
Muistona Kiasmasta lähti mukaan juliste, jonka sanoma on yksinkertaisuudessaan ihan hauska. Saa nähdä päätyykö seinälle vai ei.

In English:

Just a quick sneak peak to my new apartment.

Wooden floors, wide window boards and huge windows are just what I wanted! I still have no lamps, no dining table and no chairs, but I got new plates yesterday. They are completely different that I planned, but I just couldn´t resist the little blue dots after I spotted them in Freese hiding under the chocolate cake. There must be really something wrong with me, a table full of chocolate and I only saw Japanese ceramics!

I made a smoothie today as well, highly recommended to blend kale with black currants and blueberries! Add some chia gel, water, ice cubes, hint of good salt, MCT oil, unflavored protein powder, nuts and half a banana, and you´re good to go! 

Freese was by the way all you can ask for a cafe next door, trying to remember to take my camera with me next time I pay a visit.

00100

00100

Hupsan, meinannut vähän tää bloggaaminen jäädä! Syitähän on toki läjäpäin parempia ja vieläkin parempia, mutta saako armoa jos on vasta viime viikolla päässyt ensimmäistä kertaa Suomeen tulemisen jälkeen ihan omaan kotiin? Tänään alkoi täällä uudessa asunnossa nettikin pelata, joten edellytykset bloggaamiselle alkaa olla lievästi sanottuna […]

Vipinää olis!

Vipinää olis!

Kesä ei ole läheskään loppu eikä tässä ole rauhasta tietoakaan, mutta josko sitä ehtisi pikaisesti kerrata viime aikoijen tapahtumat. Istun parhaillaan koneessa matkalla Berliiniin, jossa olisi tarkoitus nautiskella kaupungin vilinää seuraavat viisi päivää; sellainen hetken päähänpistoshan tämäkin, mutta menee yhdistetystä työ-ja hupireissusta erinomaisesti. Paluulento on […]

Helppoo olla onnellinen

Helppoo olla onnellinen

Tähän postaukseen on varmaan pakko pistää ällövaroitus heti alkuun, jotta jokainen hattarantuoksuista lätinää sietämätön voi ottaa hatkat ja palata toisella kertaa. Tässä siis tulee: Tämä kirjoitus sisältää erinomaisen loman jälkeistä hypeä sekä onnellisen ihmisen ajatuksia. Noin, teitä on varoitettu.

Jalkojen alla on jälleen kilometritolkulla tyhjää ja kärryt kolistelevat penkkirivien väleissä, sillä nainen laukkuineen on taas matkalla. Tämänkertainen kotimatka Dubaihin alkoi aivan liian aikaisin jo tutun turvalliseksi kehkeytyneeltä Helsinki-Vantaalta; siellä on muuten vietetty paljon aikaa ja koettu elämän suuria tunteita! Onneksi lähdöstä on tullut hieman helpompaa, kuin 15-vuotiaana yksin Kanadaan suunnatessani; maailma on pienentynyt niistä hyvästeistä huomattavasti. Silti Suomi tuntuu paranevan kerta toisensa perään, enkä kovin mielelläni laittanut laukkuani tänään hihnalle DXB-matkatavaratarralla varustettuna.

IMG_1531

IMG_1592

Helsingissä tuli puuhattua ties mitä mukavaa, kuten käytyä lounailla, lenkeillä, illallisilla ja yhdellä lasillisellakin. Vierailtua ystävän uudessa omistusasunnossa ja päiviteltyä kuulumiset ajan tasalle. Läkähdyttyä jääkylmän merituulen tuivertaessa pururadalla. Etsittyä superfoodeja, juotua monta kuppia kuumaa, vahvaa kahvia, sekä testattua uusia ravintoloita. Keinuttua Uunisaaressa, kiipeiltyä puissa ja katseltua auringonlaskua Viikissä kallioilla. Kikatettua yömyöhäisillä ilta-ajeluilla ysärimusiikin tahdissa ja nukahdettua telkkari auki keskellä päivää. Piipahdettua toimistolla varastamassa lounasseuraa sekä tutkittua magneettitutkimuskuvia niistä mitään ymmärtämättä. Sellaisia ystävien välisiä erikivoja asioita, tiedättehän.

Fotor032002827

Uunisaaressa oli kylmää, mutta kaunista. / Keinuminen on kivaa, mutta kokeilen kesällä uusiksi kun on lämpimämpää. / Milla meni puuhun. / Syötiin aamupalaksi prodepannareita, just niinku mä teen ihan joka aamu!

Eilinen synttäripäivä oli kuitenkin kruunu kaikelle mahtavuudelle, enkä oikein vieläkään osaa laittaa sanoilla pakettiin fiiliksiäni. Siispä tyydyn kertomaan mitä eilen tapahtui, ja jatkan onnellista hymyilyäni, jota koristaa ääretön kiitollisuus, sillä olen jälleen kerran vakuutettu siitä, että onnellisten tähtien alla elellään kun tällaisen kokoonpanon ihmisiä olen ympärilleni saanut. Hands down, meitsillä on paras joukkue ikinä!

IMG_1579

IMG_1597

Aamulla kello soi  (vapaaehtoisesti) 06:15, sillä sovin lenkkitreffit ennen työpäivän starttia, kuten tapana oli vielä Helsingissä asuessani tehdä. Reipastahtinen kävely rapsakassa ilmassa auringon valaistessa maisemaa teki terää mielelle, ja olinkin peippona kahdeksalta laittamassa aamupalaa paistinpannuja kolistellen. Onnitteluja sateli pitkin päivää, ja olipas mukavaa, kun oli aamusta aikaa jutustella muutaman vanhan tutun kanssa somen välityksellä pamahtaneen onnitteluviestin kirvoittamana; kuinka kumman hyvältä tuntuukaan ne sana tai kaksi ihmisiltä, joiden kanssa tulee niin vähän pidettyä enää yhteyttä.

Yllättävä puhelinsoitto katkaisi aamupalalettuilut, ja meikäläistä patistettiin alakertaan ovelle; kadulla seisoi nainen valtava paketti kädessään enkä meinannut saada sanaa ”kiitos” suustani, kun painelin takaisin yläkertaan kukkalähetystä muistuttavan käärön hämmentämänä. Puskista tuli tuo kaunis kukkakimppu, ja tuli varmaan epäluuloinen hihittely ja huudahtelunikin kun kuorin esiin valtavan määrän (siis kukkamääränä valtavasti, ikävuosina laskettuna ei niinkään) kirkkaanpunaisia ruusuja.

Fotor0319233350

Aamulenkillä Ilonan kanssa nähtiin valoilmiö. / Mitäs täältä löytyy…? / Kerroinko jo, että ne on tosi nättejä? / Ei siellä ihan vielä kesä ollut.

Skypeilin tovin pohjoisessa lomailevien vanhempien kanssa, ja selvittelin juttuja, jotka halusin Suomessa oloni aikana selvitellä. Iltapäivällä lähdin hakemaan lounasseuralaiseni, jonka kanssa nautittiin elämämme kalleimmat lounaskeitot Caruselissa; parkkipirkot varmasti kuulivat reteilymme siitä, miten talviaikaan tuskin veneilijät täällä autojaan parkkeeraa, ja tuulilasilla räntäsateessa lilluva sakkolappunen aiheutti lähinnä hupia. Ei meillä ois ollu ees hiluja. Pienten ostosten päälle suhasimme päiväunille, sillä aikainen aamuherätys alkoi vaatia verojaan, ja torkahdin sohvalle kuin napista painamalla.

Päivän kääntyessä iltaan otin päätepysäkiksi Sandron, joka tuo olohuonemaisuudellaan kaivatun erikoisläiskän Helsingin ravintolatarjontaan, ja kyseinen rafla hujahti kyllä kokonaisuudessaan ihan lemppareihin! Kolmannella linjalla oli tunnelma katossa kun tapasin vanhoja koulukavereita ammattikorkean ajoilta, ja ilta toki tuntui loppuvan kesken kuten aina, vaikka näin keskellä viikkoa oli ylipäätään ihme, että kyseinen porukka pääsi samaan paikkaan niinkin pitkäksi aikaa. Ruoka oli erinomaista, seura sitäkin parempaa. Silti pisteet Sandrolle maistuvasta salaatista, tätä porukkaa ei nimittäin pesisi millään murkinalla. Käykää kokeilemassa ainakin Rock the Casbah, myös burgerit näyttivät erihyviltä! Ja mikäli satun ensi kerralla paikalle ilman ajovelvotteita, aion maistaa jotakin myös puoleensavetävältä coctail-listalta.

Fotor0319233849

Sandron salaattia. / Niitä aamujuttuja, jotka on ihan ok ennen kasiakin. / Finskin siivin kotia kohti. / Veera Sandrossa.

Illalla piti laittaa tavaraa laukkuihin, sillä aikaisten aamuherätysten aiheuttama toimintakyvyttömyys taannuttaa meikäläisen yksisoluisten puolelle ja tähän 27 vuoden kunnioitettavaan ikään olen oppinut ennakoimaan ja minimoimaan kaikki tehtävät toimet mikäli silmät pitää avata ennen kahdeksaa. Kyseisinä tunteina sallittua toimintaa on vain lähes äänetön viestintä, kuuma suihku, kofeiinin nauttiminen sekä aamupalan syöminen.

Kaipuu kaveriseuraan on aika kova, mutta ikävänkasvattelua ei onneksi tarvitse kauaa harrastaa. Dubai vetää puoleensa useampaakin ystävää lähiaikoina, ja sekös on huippua se. Teitä odotetaan jo!

In English:

Consider yourself warned; this blog post is full of pink, hyper and happy thoughts. If you don´t feel like reading anything cheesy I have one advise for you: Close the tab. Now!  

My visit to Finland was so awesome I have been smiling the whole day even I had to pack my bags and head home today. I met so many friends, saw their new apartments, tried interesting restaurants, drank great Finnish coffee and heard all the stories I´ve missed while being away. I went jogging outside even it was cold, the fresh air is really something I miss like crazy! I went to Uunisaari for the first time of my life and found myself swinging and climbing trees there. Driving around in the middle of the night singing horribly bad songs from the 90´s is something I just love as much as I adore watching sunsets and napping in the middle of the day on the sofa.

A jewel in the crown was my birthday, which was yet another reminder of how lucky I am having all these extremely staggering individuals in my life. Just to let you know: I´ve got the best team in  the world hands down!

I started my day at 6:15 with outdoor sports. During breakfast a phone rang and I was advised to go open the door. A huge (did I just said huge? I meant massive!) bunch of flowers were delivered to my friend´s doorstep. Couldn´t stop giggling while opening them up, how pretty they are! I got so many texts, messages in social media and phone calls that I could have just spent a day just sitting and answering to them. We had great lunch in Carusel, but I must say I enjoyed napping at least as much. In the evening I met my friends from Uni in  Sandro, great food, a living room-like feeling and extremely nice staff.

Birthday well spent, missing you guys already!