Kokemuksia Ourasta 4 kuukauden käytön jälkeen

Kokemuksia Ourasta 4 kuukauden käytön jälkeen

Lupasin palata älysormus Ourasta keräilemiini havaintoihin kunhan kokemusta yhteiselosta sormuksen kanssa kertyy tarpeeksi. Nyt Ouran saapumisesta on kulunut noin 4 kuukautta, ja dataa on kertynyt koko tältä ajalta yötä päivää sormuksen latauksia sekä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kun laturi on unohtunut kotiin ja akku on loppunut kriittisesti viikonloppureissulla. Yllättävää kyllä, isokokoinen sormus ei ole alkanut ärsyttää ja siihen on tottunut hyvin. Ulkonäkö on useamman kanssaeläjän silmään ollut palautteen mukaan kaunis, ja kaikki sormustani sovittaneet ovat todenneet Ouran olevan ”yllättävän kevyt ja mukava”. Materiaali tuntuu lujalta, ja pinnassa ei näy naarmuja, vaikka en todella ole sitä säästellyt.

Pitänee huomauttaa, että omalla kohdallani kokemukset Ourasta voivat olla hieman vinksallaan. Olen ollut koko älysormuksen käytön ajan raskaana, itseasiassa melkein sen saapumisesta lähtien, joten tällä voi olla vaikutusta kirjailemiini kokemuksiin Ourasta. Pidätän siis oikeuden muutoksiin kunhan kroppa palaa normaalitilaan, vaikka alkukankeuden jälkeen raskaus ei ole vaikuttanut juuri lainkaan tekemisiini.

Mikä on muuttunut Ouran myötä?

Kiinnostavinta itselleni ennen Ouran saapumista oli se, miten paljon se tulee oikeasti vaikuttamaan käyttäytymiseeni, eli onko pitävillä todisteilla ihan oikeita vaikutuksia arkielämääni.

Omalla kohdallani halusin Ouran etenkin unen träkkäämisen sekä palautumisen seuraamisen vuoksi, ja siinä se on toiminut mielestäni oikein hyvin. Kun unta seuraa ja siitä saa lahjomatonta dataa, tulee nukkumaanmenoajoista pidettyä tiukemmin kiinni eikä unihygieniasta tule tingittyä. Sammuttelen siis kirkkaat valot, pistän verhot huolellisesti kiinni, lopetan puhelimen selailemisen ja valmistaudun uneen skarpisti ennen sänkyyn menemistä parantaakseni uneni laatua, vaikka ilman näitä valmisteluita olen aina saanut unta helposti. Syvän unen määrä alkoi kuitenkin näiden temppujen sekä aikaisemmaksi siirretyn illallisen myötä lisääntyä, ja se näkyy selvästi seuraavan päivän vireystilassa.

Ourassa yllättävää on ollut sen keveys; sormus ei paina juuri mitään.

Huomasin myös, että viikolla riittävä unen saanti vaatii väkisinkin uhrauksia, sillä unen tarpeeni on suunnilleen kahdeksan tuntia yössä. Urheiluharrastukset kannattaa ajoittaa heti duunipäivän jälkeen eikä illoiksi kannata sopia myöhäisiä menoja mikäli aikoo sänkyyn silloin kun tarve olisi – Ouran mukaan mulla sopiva nukkumaanmenoaika olisi klo: 21-21:30! Työreissujen, tapahtumien ja tapaamisten vuoksi tämä ei tietenkään ole aina mahdollista, ja siksi olen todennut, että näitä arkiviikkoja on pakko paikkailla viettämällä viikonloppuja kotona, tai muuten kuormitus alkaa syödä jaksamista viikko toisensa perään. Olenkin ollut kotona tänä syksynä enemmän kuin vuosiin! Myös matkustelun aiheuttama rasitus on yllättänyt, joka on laittanut karsimaan ainaista viikonloppureissaamista entisestään. Ero kotona vietetyn palautteluviikonlopun ja rennon, mutta matkustamista vaativan kavereilla vierailun välillä on yllättävän suuri!

Koottu listaus muutoksista:

  1. Uskallan pitää välipäiviä, jolloin ainoa liikunta on hyötyliikuntaa (päivän aktiivisuus tulee täyteen työpäivän aikana).
  2. Treenaan määrällisesti vähemmän, jonka myötä treenit ovat alkaneet kiinnostaa taas enemmän (treenaan vain kunnolla palautuneena, jolloin treenaaminen on paljon palkitsevampaa ja tuottaa hyvänolon tunteen, jonka joksikin aikaa treeneistä hukkasin).
  3. Täytän kalenteriani harkitummin ja sanon herkemmin ”ei” jos myöntyminen tekisi aikataulusta haastavan. Varaan enemmän aikaa siirtymiin. (yritän palautua myös päivien aikana ja ymmärrän esim. matkustelun kuormittavan vaikutuksen).
  4. Pidän kiinni nukkuma-ajoista ja unihygieniasta. Vietän aikaa sängyssä enemmän ja nukun laadukkaampaa unta (rauhoittuminen, kuten kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa takaa paremmat unet).
  5. Käyn etäpäivinä lounasaikaan kävelemässä ulkona parikymmentä minuuttia. Merkittävä vaikutus palautumiseen, vaikka siitä ei suuremmin urheilupisteitä heru.
  6. Katson edelleen joka aamu, mitä Oura sanoo. Huomaan usein päivän mittaan omista tuntemuksistani, että Oura oli aivan oikeassa vaikka aamulla saatan kyseenalaistaa sovelluksen suosituksia (”Take it easy” saattaa sängyssä vielä makaillessa aamulla tuntua oloni aliarvioimiselta, mutta töissä huomaan, että jalat painavatkin aika paljon ja ryhti menee lysyyn päivän vikoilla tunneilla).

Näiden huomioiden ja niistä aiheutuneiden muutosten seurauksena huomaan, että stressitasoni on laskenut ja esimerkiksi työni ei tunnu yhtä kuormittavalta kuin esimerkiksi keväällä. Olen päivisin pirteämpi, jaksan paremmin ja aivot ottavat vastaan tietoa sujuvammin, joka lisää työn mielekkyyttä. Toki tuen tällä hetkellä uusilla vapaa-ajan valinnoillani töissä jaksamistani, joka on laittanut pohtimaan sitä, kuinka paljon todellisuudessa säädän elämääni optimoidakseni parhaan mahdollisen panoksen työpaikallani ja tingin näin ollen muusta. Olisiko vähempi työnteko ja suurempi määrä urheilua sekä reissaamista kuitenkin enemmän omanlaistani arkea?

Minusta on kiehtovaa, että Oura on osoittanut jaksamiselleni raamit, joiden sisällä on tehtävä valintoja mikäli haluan muuttaa arkeani. Tähän nykyiseen yhtälöön kun ei voi lisätä mitään ottamatta jotain pois mikäli mielii pitää kiinni hyvinvoinnista ja jaksamisesta pitkällä aikavälillä.

Pitänee vielä lisätä, että urheilumäärän pudottaminen on vaikuttanut kehonkoostumukseeni positiivisesti; ylimääräistä rasvaa ei ole alkanut kertyä ja painonnousu on ollut maltillista koko raskauden ajan. Uskoisin, että stressihormonin laskulla sekä paremmalla palautumisella on osuutta asiaan, joten on siis turha pelätä, että Ouran mahdollisesti lisäämä lekottelu kasvattaisi vyötärönympärystä. Päinvastoin!

Oura ei ole urheilumittari

Moni kuvittelee, että Oura on myös urheilumittari, mutta se luulo on osoittautunut vääräksi. Oura toki mittaa aktiivisuuden ja huomioi fyysisen kuormituksen osana kokonaiskuormitusta, mutta yksittäisten harjoitusten seurantaan se ei sovi. Ouralla ei esimerkiksi voi mitata urheilusuorituksen aikaista sykettä, vaan harjoitus kirjautuu päivän yhteisaktiivisuuteen joko low, medium tai high-osioon.

Oura näyttää päiväkohtaisesti, onko päässyt Ouran asettamaan päivätavoitteeseen (esimerkiksi 380/350 kcal jos on ylittänyt tavoitteensa 30 kcal), päivän kokonaiskulutuksen (esimerkiksi 2100 kcal), aktiivisuuden vastaavuuden käveltyinä kilometreinä (esim. 8,3 km) sekä päivittäisen askelmäärän (esim. 10 900). Lisäksi aktiivisuudesta saa kokonaispisteet (maksimi 100), ja aktiivisuus”vaikuttajia” näytetään palkkeina, joista näkee oman suoriutumisensa. Oura asettaa ainakin omalla kohdallani tavoitteet siten, että uskoisin tämän aktiivisuuden määrän pitävän minut hyvässä kunnossa ja terveenä, mutta tavoite ei varsinaisesti kehitä kuntoani. Toki tässä kohdassa raskaudella saattaa olla tekemistä!

Sormuksen sisällä olevat anturit eivät tunnu käytössä.

Oura on ollut mulla mukana kaikessa urheilussa, ja kokemukseni mukaan se sopii parhaiten tanssitunneille, kävelyyn tai muuhun liikuntaan, jossa kädet ovat vapaina. Salitreenissä tai kahvakuulan kanssa heiluessa puristusote ilmeisesti irrottaa Ouran anturit ihosta, jonka vuoksi tällaisten treenien jälkeen olen usein huomannut, että mittaustulos jää merkittävästi todellisesta kuormituksesta.

Haastan kuitenkin urheilumittareiden käyttäjät pohtimaan, onko omien tavoitteiden kannalta jokaisen urheilusuorituksen syynääminen erityisen tarkkaan tarpeellista. Omalla kohdallani kun tavoitteena on pitää keho vahvana, suorituskykyisenä ja hyvinvoivana Oura riittää mittariksi vallan hyvin ja on oikeastaan vapauttavaa, ettei treenien kulutusmääriä ja sykevaihteluita vertaile toisiinsa.

Oura paljasti raskauden

Kuukautiskierron hormonivaihtelut vaikuttavat naisen fysiologiaan, ja Ouran datasta pystyy päättelemään erinäisiä asioita myös omasta kierrostaan. Estorogeeni laajentaa verisuonia, joka aiheuttaa lämpöhäviötä ja alentaa näin ollen kehon lämpötilaa. Progesteroni taasen supistaa verisuonia, joka saa aikaan päinvastaisen efektin ja kehon lämpötila nousee. Näin ollen kierron ajankohdasta riippuen ja näiden hormonien vaihtelun vuoksi kehon lämpötila on alhaisempi ennen ovulaatiota, ja voi nousta ovulaation jälkeen 0,3-0,6 astetta. Oura mittaa kehon lämpötilaa, joten datasta näkyy selkeästi, miten oman kehon lämpötila kuukauden aikana vaihtelee. Kuukautisten jälkeen sama homma alkaa tietenkin alusta, ja jos vaihtelua tarkastelee vaikkapa vuositasolla, graafi tekee siksakkia noin kuukauden mittaisissa sykleissä.* Pidemmän ajan datasta näkee esimerkiksi ovulaation ajankohdan mikäli kierto on säännöllinen, sillä ovulaatio tapahtuu kun kehon lämpötila on alhaisin ja sen jälkeen kehon lämpötila alkaa nousta.

Vaan näin ei toki käy jos tulee raskaaksi, ja tavallinen kuukausittainen systeemi menee ”sekaisin”. Mulla kehon lämpötila jatkui pysymistä korkealla, ja kun kuukautisia ei kuulunut, alkoi epäilykset heräillä. Toki dataa ei ollut ehtinyt kertyä kauaa (ei kuukauttakaan vertailudataa taustalla), joten suoranaista eroa historiatietoon ei voinut todeta. Oura kuitenkin toimi yhtenä todisteena siitä, että olen raskaana, vaikka raskaustesti olikin siinä vaiheessa vielä tekemättä.

Yhteenveto

Oura sopii sinulle, jos:

  • haluat tukea palautumisen seuraamiseen ja kokonaiskuormituksen ymmärtämiseen
  • olet valmis tekemään tarvittaessa melko merkittäviäkin muutoksia hyvinvointisi eteen
  • haluat varmistusta sille, miltä sinusta tuntuu oli se sitten fiilis siitä, oletko hyvässä balanssissa ja voit huoletta jatkaa samaan malliin tai olet miettinyt, palaudutko tarpeeksi hyvin
  • et jää liiaksi koukkuun kapistusten suosituksiin vaan osaat kuitenkin kuunnella omia olotiloja ja joskus elää sormuksen neuvoista piittaamatta

*Lähde: Oura.com: Life with Oura



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *