Arkiviikon parhaat, vko 2

Arkiviikon parhaat, vko 2

Tällä viikolla tapahtui kaikenlaista mukavaa. Arkipäivät olivat täynnä hauskoja, piristäviä juttuja, joita ei tavallisessa rallissa äkkiseltään huomaa ellei pysähdy ja katkaise painelemista putkinäkö päällä. Oon ollut tosi tyytyväinen, etten ole joutunut matkustamaan just nyt minnekään; parin viikon kotona olo ja arki on tuntunut ihan lomalta, ja on ollut aikaa kiinnittää huomiota näihin pieniin siisteihin juttuihin.

Ajattelin listailla asioita, sillä näitä mehustelemalla vähän enemmän hoksaa äkkiä olevansa tosi onnellinen. Suosittelen kaikkia miettimään, mitä kivaa kuluneella viikolla tapahtui; sitä saattaa elää ihan unelmaa, vaikka päällimmäisenä mielessä onkin painanut joku yksi tumma pilvi, kokonaisuuden kannalta merkityksetön tekemättä jäänyt homma tai tuimasävyinen sähköposti. Pohdintaa voisi toteuttaa vaikka joka ilta onnellisuuspäiväkirjana, mutta mulle saman asian rutiiniomainen toistaminen on pidemmän päälle enemmänkin rasite. Siksi rustailen näitä kun mieli tekee, postaukset aiheesta löytyvät Viikon parhaat -tagin alta.

Talvinen Ainolanpuisto

Pikantin lisään listaukseensa saa, kun miettii, miksi kyseinen juttu ei olisi ollut mahdollista vaikka 10 tai 20 vuotta sitten. Esimerkiksi alaikäisyys, ajokortittomuus, olemattomat opiskelutulot tai lapsena vanhempien asettamat rajat ovat saattaneet olla näille este. Nyt niiden tekemisestä saa tuplanautinnon kun palauttaa mieleen, miten äiti tuli herättämään teininä nukkumasta päivällä, yövieraita ei saanut tulla viikolla, ei halunnut hunsailla ruokabudjettia ravintoloihin tai ei viettänyt aikaansa itse valitsemassaan paikassa, mieluisten tyyppien seurassa.

Viikon parhaat

Vieraita etelästä. Milla tuli Helsingistä kylään ja toi mukanaan ystävänsä Sharifan, joka oli vierailemassa Suomessa Uusi-Seelannista. Sharifa on Millan ystävä Saudi-Arabian ajoilta, ja oon odottanut tapaavani tämän äänekkään naurun omaavan rempseän mimmin jo pitkään. Ja noin vain se violettitukkainen nainen käveli tällä viikolla kynnyksen yli meille yökylään! Nökötettiin muun muassa teemukit kourassa sohvalla kaikki saman viltin alla Netflixiä tuijottaen ja yritettiin arvata, koska yksi päähenkilöistä kupsahtaa.

Autoillut työmatkat. Meillä on kaksi autoa tällä hetkellä käytössä, kiitos äidin, joka uhrautui ja antoi kiesinsä lainaan. En ole ylpeä siitä, että me molemmat rallatetaan ratin takana ilman kanssamatkustajia, mutta mukavuus- ja tehokkuustekijät kiilaavat näillä talvipakkasilla ohi sisälläni asustavan ekoilijan. Talvipyöräily on Oulussa kova juttu, mutta jostain syystä se kärpänen ei ole muhun vielä puraissut… tästä mulla on kyllä vähän huono omatunto.

Lounastunnilla reippailemassa.

Yksin ulkoilemassa. Pitkät iltalenkit pakkassäässä äänikirjaa kuunnellen ovat tulleet todella tarpeeseen. Sisällä pattereiden lämmittämässä, kuivassa ilmassa vietetyt tunnit tekevät mut tokkuraiseksi, johon pirtsakka pakkassää on paras lääke! Oon ollut tosi uninen koko viikon, mutta tuntuu, että väsymys kaikkoaa kun saa raitista ilmaa.

Päiväunet. Töistä kotiin, kollarit jalkaan ja viltin alle. Aijje! Yhtä hyvä lääke väsyyn kuin ulkoilu! En ole ehtinyt nukkua päkkäreitä pitkään aikaan, joten olin tyystin unohtanut, miten ihanaa se on! Oon koisinut tällä viikolla ainakin parit powernapit, joista tulee sellainen ihanan pikkurikollinen olo.

Heat jooga. Olen yrittänyt nyt toden teolla opetella pitämään joogasta, ja tekemään sitä, vaikka mulle se ei todellakaan ole mitään nautintoa. Kotona olenkin oppinut ihan nauttimaan siitä, kun sarjat ovat sopivan liikkuvia ja lyhyitä.

Ohjatut tunnit sen sijaan ovat asia erikseen. Toisinaan mulla kärähtää käämi tunnilla ihan totaalisesti, ja suunnittelen kaiken tyyneyden ja lempeän kuoreni alla, mieleni syvissä syövereissä opettajan heittämistä vesipullolla. Tämä oli lähellä tapahtua myös tiistaina, sillä heiluttiin lähes koko tunti pystyssä kaiken maailman tasapainoasanoissa, joita vihaan kaikkein eniten. Kysyn vaan, että miten jonkun mielestä se, että horjut yhden, tärisevän jalan varassa jalka eteen venytettynä siten, että pohkeesta vetää suonta, sormet lipsuu jalkapohjien ympäriltä samaan aikaan kun hikinoro valuu otsatukan alla silmään ja et todellakaan kykene hengittämään syvään, kuten joku koko ajan paapottaa tekemään, on nautinnollista? Puolivälissä tuntia olin varma, että päästä poksahtaa pian suoni ulos kun ketutuskäyrä kasvoi sfääreihin, joihin se mulla harvoin kipuaa. Nama-*****-ste vaan.

Positiivisuuslistaan jooga pääsi siksi, että mä selvisin (vaikka mielummin selviäisin talvivaelluksesta, laskuvarjohypystä tai jostain muusta siististä, mutta selvisinpä kumminkin), jälkiolo on mieletön ja sain itseni ohjattuun joogaan jo toisen kerran viikon sisään! Lisäksi kuumassa huoneessa voi kuvitella olevansa ulkomailla.

Lumi tekee kyllä ihmeitä maisemalle, kaikki on ihan valkoista.

Työpaikan hyvinvointihaaste. Työ tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä. Mulla on ollut onni saada ympärilleni todella ammattitaitoiset kollegat, joilla on hirmu fiksu tapa suhtautua työhön: tosissaan, mutta ei liian vakavasti. Vaikka kaikilla on paljon tekemistä, musta on niin hienoa, että me käytetään aikaa myös hyvinvoinnin parantamiseen. Meillä starttasi hyvinvointihaaste, jossa testaillaan muiden life hackeja paremman työhyvinvoinnin saavuttamiseen. Itsellä kokeiluun menee ainakin aamu-uinti, liikunta kesken työpäivän, Sirin käytön treenaus ja etätyöpäivien reippaampi hyödyntäminen! Mindspacen otan takaisin käyttöön ja muistan mitata HRV:n säännöllisemmin.

TFW-treenien jatkuminen. Oon järkkäillyt meidän työporukan halukkaille yhteistyössä TFW Oulun kanssa oman aamutreenin perjantaille jo vuoden päivät, ja saatiin jälleen upea ryhmä kasaan myös tulevalle keväälle. Viikon viimeisen työpäivän aloittaminen sprinttaamalla, painoja nostelemalla ja kehonpainoliikkeitä harjoittelemalla on hyvä haaste; miten mieli tykkääkin taistella vastaan ajatusta siitä, että nukkumisen sijasta kiskoo treenikampetta päälle ja lähtee rutistamaan itsestään hikeä heti aamutuimaan!

Ilonaiheita ovat myös juuri alkanut viikonloppu ja se, että saan Kuhmossa pakertaneen Artun tänään kotiin. Viikonlopun suunnitelmissa on lähettää kaikki viime vuoden aikana vaatekaapista peratut vaatteet ja asusteet Rekkiin. Ah, en voi olla hehkuttamatta tarpeeksi tätä palvelua! En toden totta ole kirppisfani, ja FB-myynti/ostoryhmät aiheuttavat mulle ihottumaa, joten maailmassa ei ole tällä hetkellä mitään parempaa kuin hyötykäyttöön vaatteeni hoitava yritys, joka vielä tilittää mulle rahat kuteista, joille itselläni ei ole enää arvoa. Kiitos Bertta & co!

Ihanaa viikonloppua, kaverit! Nautiskelkaa talvisäistä ja kelailkaa, mitä kaikkea mahtavaa teidän viikkoon on mahtunut!



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *