Mustakantisen kirjan aarteet: kolmekymppisen opit

Mustakantisen kirjan aarteet: kolmekymppisen opit

Kolmekymmentä on, näin neljän kuukauden kokemuksella, tosi kiva ikä. Olen ehtinyt kokea kaikenlaista ja kartuttanut siis jo jonkinlaisen potin elämänkokemusta. Silti minulla on vielä älytön määrä asioita opeteltavana, tehtävänä ja koettavana edellyttäen toki, että saan elää vanhaksi mummeliksi asti ilman isoja haavereita. Välillä voin olla vielä luvan kanssa hölmö untuvikko, toisinaan voin esiintyä kokeneen Kaarnamuorin omaisesti elämänviisauksiani jaellen. Toistaiseksi meno on painottunut pääosin ensimmäiseen; viisauksiani olen jaellut oikeastaan vain tuoreelle kummilapsellemme, siis nelikuiselle nöösille, joka ei vielä käsitä mun läpinöistäni tuon taivaallista ja totta puhuakseni kuukahti viimeksikin kesken tasaisen paatokseni.

Olen pohtinut iltaisin hampaitani sähköhammasharjalla hurruutellessani, mitä olen oppinut elämästä tähänastisen eloni aikana. Sitten olen kaivanut esiin mustakantisen muistikirjani, raapustanut näitä aatoksia pikkuhiljaa Moleskineni lehdille, ja unohtanut kirjoittaa niistä vähintään puolet ylös. En siis ainakaan ole oppinut vielä, miten lyhytmuistinen olenkaan.

Mulla on tapana mennä yleensä täyttä höyryä eteenpäin taakse katselematta tähtäin seuraavassa maalissa, mutta olan taakse kurkkiminen oli oikeastaan tosi hyvä ajatus. Tajusin, että oon just nyt pisteessä, jossa mun ei ole enää pakko tehdä mitään. Oon rakentanut perustan, jonka päälle voi kokoilla palasiaan just siten, kuin itse haluaa. Mä saan tehdä työtä positiossa, josta en olisi uskaltanut edes unelmoida muutama vuosi sitten. Oon löytänyt mun elämään tyypin, jonka kanssa elämästä on tullut vielä tuplasti hauskempaa. Tyypin, jonka olemassaolo ei todellakaan ole ollut itsestäänselvää silloin, kun elelin vielä yksin. Mulla on edessä ihan mielettömän hienoja juttuja, joista saan iloita mulle tärkeiden, upeiden ihmisten ympäröimänä, jotka ovat sietäneet mun monet metkut vuosien aikana. Iso osa näistä jutuista on tosi kovan ja pitkäjänteisen työn tulosta, osa on vanhempien kasvatuksen hedelmää, aimo annos ystävien tukea ja seassa on varmasti myös älytöntä tuuriakin.

Vaikka listausta olen tehnytkin pitkälti oman eloni elelemisen teeseiksi, ajattelin, että nämä olisi kiva jakaa. Ties vaikka kohtalotovereistani joku olisi hoksannut jotain oleellista, ja näin saisin omanelämänoppaaseeni lisää täytettä. Ehkä tässä on jollekin ajateltavaa. Palataan sitten seuraavan kympin jälkeen, mitä olen tänä yhteiskäyttöautojen ja tekoälyn luvattuna vuonna 2017, kolmekymppisenä tytönhempukkana luullut tietäväni aiheesta nimeltään elämä, kun asuin Oulussa kaksin kihlattuni kanssa valmiina yhteen elämäni jännittävimmistä syksyistä.

  1. Nuku. Viimeisin tinkimisen kohta elämässä on uni, koska unenpuute vaikuttaa ihmisiin aina negatiivisesti ja monin eri tavoin. Hyvin nukuttu yö korjaa usein asiat, jotka vaikuttavat täysin mahdottomilta hoitaa väsyneenä illan viimeisinä tunteina. Nukkuminen on kaiken lisäksi ihanaa!
  2. Elä mielummin ilman, kuin tyydyt huonoon. Koskee kaikkea miehistä viinin kautta kenkiin ja matkalaukuista sukkahousuihin.
  3. Fiilisten ja intuition mukaan eleleminen ei ole haihattelua vaan ainoa oikea tapa elää. Elämäni parhaat kokemukset ovat syntyneet päätöksistä, joita ei voi perustella mitenkään päin järjellä. Järkiperusteet ovat onneksi löytyneet jälkikäteen useampaankin spontaaniin heittäytymiseen.
  4. Ulkomaanmatka (tai oikeastaan mikä matka tahansa) on aina hyvä idea ja joka pennin arvoinen. Paskallakin reissulla on siis paikkansa.
  5. Kärsivällisyys pitenee kun sitä venyttelee. Olen ollut toivottoman lyhytjänteinen, mutta olen oppinut, että pidemmätkin projektit päättyvät. Palastelemalla, kovalla duunilla, etäisyyttä ottamalla ja apua pyytämällä selviää ihan mistä tahansa.
  6. Ihmisolento voi oppia tykkäämään jostakin, mitä on aiemmin vihannut. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on nykyisin erityisen mukavaa puuhaa, vaikka tapasin vihata sitä ikuisuudelta tuntuneen kouluputken aikana.
  7. Ihmissuhteet elävät, eikä se tarkoita sitä, että niissä olisi epäonnistunut. Toiset ihmiset sopivat toisiin elämäntilanteisiin paremmin, ja yhteyden voi löytää vuosien päästä uudelleen. Kannattaa panostaa ihmisiin, jotka tuntuvat tärkeiltä; pitää heistä huolta ja järjestää aikaa heidän kanssaan.
  8. Itselleen kannattaa olla lempeä. Syyllistyn välillä sättimään itseäni asioista, joiden merkitys kokonaisuuden kannalta on mitätön. Samaa suhtautumista kannattaa soveltaa myös muihin ihmisolentoihin; ymmärtäväisyydellä pääsee usein hyviin lopputuloksiin.
  9. Omassa keittiössä syntyy parhaat sapuskat. Oli ravintola sitten miten ihana tahansa, oman keittiön antimilla pötkii pisimmälle.
  10. TV on turha. Itse masiina on kelpovehje, jos sen osaa avata ja sulkea tietoisesti, ja sen sisällön valitsee omin ehdoin. Sen sijaan kaikki tuutit, joiden ääressä roikkuu ja imee itseensä sen kaiken täytteen kyseenalaistamatta, ovat myrkyllisiä.
  11. Elämä on lyhyt, se kannattaa käyttää kokonaan. Tartu tilaisuuksiin, hyppää junien kyytiin, kokeile kepillä jäätä, avaa ovet ja lähde mukaan. Sano asioille lähtökohtaisesti aina ”joo”.
  12. Vähemmän tavaraa on enemmän kaikkea muuta. Viimeisen vuoden aikana tavaramäärä kotonamme on vähentynyt entisestään ja pyrimme vähentämään sitä edelleen. Jäljelle jäävien tavaroiden merkitys selkeytyy ja niistä pitää parempaa huolta kun roina ei peitä joka nurkkaa.
  13. Rahan säästäminen kannattaa. AINA.
  14. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi.
  15. Iltaisin kannattaa ottaa hyvänlaatuista magnesiumia ja aamu aloittaa isolla lasillisella vettä. Vesilasillinen piristää aamulla enemmän, kuin kahvi (joskin hyvää kahvia ei toki sovi unohtaa!). Magnesium takaa sikeät unet ja virkeät jalat.
  16. Luonnollisuus ja luontoläheisyys ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Näiden teemojen äärellä kokee tavallisesti olevansa oikeiden asioiden kanssa tekemisissä.
  17. Tulitikut kannattaa pakata Minigrip-pussiin. Sain tämä elämänohjeen enoni vaimolta, jonka retkivinkit sopivat mielestäni muuallekin, kuin metsään.
  18. Uteliaisuus maailmaa kohtaan on eteenpäin vievä voima. Yritä ymmärtää ympärilläsi olevia asioita, älä tuomitse etukäteen. Opi, kuuntele ja ihmettele vilpittömästi.
  19. Auta aina muita, kun olet siihen kykeneväinen. Toisten auttaminen on asia, johon yritän panostaa edes vähän joka päivä. Auttamista ei kuitenkaan sovi tehdä oman jaksamisen kustannuksella; itsekkyys on tässä asiassa hyve.
  20. Toiveet yleensä toteutuvat, joten omien toiveidensa suhteen kannattaa olla tarkka. Jos universumille jättää toiveen ympärille reilusti taiteilijanvapauksia, voi olla, että saat haluamasi erikoisten ekstrojen kera.
  21. Urheileminen kannattaa joka päivä, mutta sitä kannattaa säännöstellä, kuten muitakin nautintoaineita. Kroppaa kuormittaa muukin, kuin liikunta.
  22. Pussaaminen on parasta. Suukotteluun käytetty aika ei mene koskaan hukkaan.
  23. Elämä ei ole vakavaa. Tähän pieneen lauseeseen kiteytyy oikeastaan kaikki. Kun elämään ei suhtaudu liian vakavasti, on enemmän resursseja ihmetellä, auttaa, toteuttaa, fiilistellä ja kokea.

On jännittävää huomata, että sitä alkaa iän karttuessa hahmottaa tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat toisistaan. Se saa tajuamaan, ettei elämä tai sen metkut ole niin vakavia, ja ne metkut, jotka ovat vakavia ovat nekin kestettäviä. Sitä on elänyt jo kaikenlaisia vaiheita, joiden aikana on ehtinyt kokea monenlaista; on jo niin monia itkuja ja nauruja takana, että skaala on kasvanut aika suureksi ja sietokyky parantunut.  Ei tule suhtautua liian kevytkenkäisesti valintoihinsa, mutta päätöksiä sopii tehdä tehdä hieman löysin rantein.

Kuvat sekalaisesti tien päältä; siis sieltä, missä koen olevan kotona kaikkein eniten.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *