Tapaturma-altis yksilö

Tapaturma-altis yksilö

Lepäily on tuottanut tulosta, ja meikä alkaa muistuttaa jälleen jollain tavalla energistä itseään. Rentoilu on ollut rehellisesti sanottuna haastavaa sekä oman jääräpäisyyden, että aikataulujen vuoksi, ja tekemistä on vielä normaalitason saavuttamiseksi. Uskon vakaasti, että puurtaminen terveyden eteen kannattaa ja parempaan päin päästetään. Olen oppinut jo osaksi nautiskelemaan autuaasta joutilaisuudesta, vaikka aina sitä on käytävä pieni taistelu itsensä kanssa, että suuntaa askeleensa makuuhuoneen puolelle, kaatuu vaakatasoon eikä tee mitään. Siis yhtään mitään. Vauhtiin päästyään sitä pinnistelee melko sujuvasti paikallaan, mutta sellainen koko illan maleksiminen tuntuu edelleen mahdottomalta. Harjoitukset jatkuvat.

Proteiini_pannukakut_Aniksenmakuinen
Me syödään tällaista aamupalaa joka aamu, ainakin toistaiseksi. Nautinto on kaiken vaivan arvoinen.
Proteiini_pannukakut_aniksenmakuinen
Lepo korreloituu suoraan inspiraatioon tuottaa kauniita asioita. Oli ne sitten pannareita, kuvia tai molempia.
Aniksenmakuinen_proteiinipannari
Sateenkaaren värit lautasella.

Artun valmistujaisjuhlaviikonlopusta selvittiin, vaikka Kankaanpäässä olemista ei lomaksi voi kutsua koskaan; se vain on tosiasia, jolle ei mahda mitään, että kaksi perhettä, pari omakotitaloa, mökki ja halliraksa, nippu ystäviä ja sata hoidettavaa asiaa yhdessä viikonlopussa ei voi olla laiskanpulskea yhtälö. Umpiväsyneenä hössötykseen mukaan hyppääminen oli paikoittain raskasta. Mukavaa oli silti, kuten aina, ja olemme kyllä niin onnellisia meidän lähipiiristä. Mieluisaa ohjelmaa oli runsaasti tarjolla, meditatiivinen saippuakuplien puhaltelu mökkirannassa, grillisafkat sekä savusaunan tuoksuttelu olivat ensiluokkaisia kesätunnelman virittäjiä, ja automatkat on minulle aina todella antoisia. Niin oli tälläkin kertaa.

Kotona Oulussa odotti siivoton asunto, tyhjä jääkaappi ja vauhdikas viikko, mutta tällä kertaa päätin purkaa pakkaa hetki ja päivä kerrallaan, ja onnistuin mielestäni ihan hienosti. Ilmajoogakurssi alkoi ja keskiviikkona Arttu aloitti työt hammaslääkärinä Muhoksella. Nyt meidän taloudessa on siis kaksi päivätyöläistä, joka pistää arkea jälleen hieman uusiksi. Lisäksi sain kulkuvälineiden jaossa hitaamman menopelin, siirtyminen autoilijasta täysipäiväiseksi pyöräilijäksi on ollut kyllä varsin mukavaa.

Tuleva viikonloppu (eli edellinen sellainen) oli onneksi pelkkää aikatauluttamatonta vapaa-aikaa. Remppailtiin vähän kotona, järjestelin kaappeja uuteen uskoon ja treenailtiin kevyesti – tai no, BJJ-mimmitreenit ja pyöräilyt vasta kotiutuneella spinning-pyörällä olivat kyllä ihan tehokkaita, mutta maltillisia kuitenkin. Nukuttiin sikeitä päiväunia, valmisteltiin ruokia seuraavalle viikolle ja käytiin pelaamassa korttia Erikan ja Jannen luona perjantaina. Salaa vihaan kaikenlaisia pelejä, mutta ymmärrän hyvin miksi: hävisin tällä(kin) kertaa kaikki pelit. Onneksi oli skumppaa ja seura ensiluokkaista.

Aniksenmakuinen_keittiö_jääkaappi
Meidän keittiössä parasta on reilu laskutila ja musta Smeg.
Aniksenmakuinen_sisustus_pääkallo
Metsäkauriin pääkallo sekä Kartellin Bourgie vaeltelevat mun mukana asunnosta toiseen.
Aniksenmakuinen_sisustus
Oliivipuumme nimi on Oliver, sillä nimeämisen jälkeen huoli kasvin hyvinvoinnista alkoi kiinnostaa enemmän. Näin ollen meidän ainokainen viherkasvimme on hengissä edelleen! Oliverin kaverina Hayn DLM-pöytä ja Philippe Starckin Toy-tuoli.
Punaviini_aniksenmakuinen
Lasi punkkua passaa mainiosti juhannusaaton iltajuomaksi blogijuttujen lomassa.

Maanantaina alkoi flunssainen olo olla täysin historiaa, ja ilmajoogatunnilla oli suorastaan mieletöntä. Päivä venyi pitkälle, ja tunnelma kääntyi harmillisesti pakkaselle vielä illan viime metreillä, kun ylöspäin aukeava keittiön tiskikaapin oven sarana petti ja ovi kolahti takaraivooni äkkiarvaamatta. Keräilin hetken lattialla kyyhöttäen ja siirryin sänkyyn. Aamulla jomotus jatkui ja töytäisyn aiheuttama päänsärky on vaivannut vielä ajoittain. Kopauksesta huolimatta olen pystynyt onneksi urheilemaan normaalisti, mutta mikäli koppa ei ole pian täydessä iskussa, lienee paras suunnata lääkärin pakeille. Lievämuotoinen aivotärähdys on kaiketi mahdollinen. Viikon tapaturmiin pitänee lisätä vielä yksi hajonnut auton rengas sekä rikkoutunut yölamppu, joka on vasta kolmisen kuukautta roikkunut seinällämme. Autoon löytyi kelpo vararengas, mutta lampun valmistus on lopetettu, eikä vastaavaa saada tilalle. Makuuhuoneen sisustuksen suhteen olemme siis jälleen lähtöruudussa; lamput olivat melkolailla koko makkarin idea. Onneksi suuremmilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty ja kaikki muu on melkolailla mallillaan.

Huomenna starttaamme auton nokan kohti Kuusamoa, ja lähdemme päiväpatikoimaan Pienelle Karhunkierrokselle. Hämmentävää kyllä olen tästä jotenkin todella mielissäni, sillä en muista koskaan olleeni vaeltamassa ja ajatus luonnon seassa samoilusta piristää. Kierros on vain 12 kilsaa, mutta eiköhän siinäkin ehdi jo ihastella yhden jos toisenkin kannon, kuunnella metsän ääniä ja nautiskella retkikahvia termarista. Illaksi päästelemme vielä keskemmälle metsää mökkiteille tietämättömille. Lokaatio on minulle täysin hämärän peitossa, seura sen sijaan on takuumukavaa. Kupoliteltta on pakattuna, ja tarpeen vaatiessa säänmukaista yösijaakin varattuna. Sähköä ei, valoa on ihan tarpeeksi ilmankin.

Lämmintä, aurinkoista, leppoisaa ja lokoista juhannusta jokaiselle!

In English:

As I told in my last blog post, I´ve been very, very tired for some unknown reason. As a medication, I´ve been determined to take some time off from my hobbies, stay in bed and watch Netflix whenever I have a chance. I´ve done quite well (in my own opinion), but man it´s SO hard for me to keep there and do absolutely nothing when there´s dishes to put in a washer, laundry to do and ten million other things waiting out there. As a (quite) clever human being I luckily understand what´s best for me so I HAVE been lazy. (So lazy that you´d be so proud, Kikh!)

We´ve started to do aerial yoga again, and I´ve been biking to work and back since Arttu is working as a dentist now for a bit further away and we only have one car. We also got a spinning bike, so now we can do cardio workouts here at home. Watching movies while spinning is almost time off, right? We celebrated Arttu´s graduation two weeks ago in Kankaanpää, and last weekend we satyed at home and renovated a little (just added some shelves in the closets and hanged a few paintings on the walls). Otherwise we´ve been just working and training, the regular stuff that we normally do.

Midsummer celebration starts tomorrow here in Finland, and we´re heading to the woods like almost every single Finn does. We´re going for a small hike as I´ve been talking about hiking since I moved here in Oulu. Pieni Karhunkierros is a day trail in a national park called Oulangan kansallispuisto, which is 12 kilometers long. It should take for 4-5 hours all together to walk the whole thing. In the evening we´re going to the summer house of Aleksi, the location of his summer house is still a mystery but we hope we´ll figure that out by the end of tomorrow. Later we hope we´ll get to go to the sauna and enjoy the nightless night in a relaxed atmosphere with no electricity.

Have a great weekend and a lots of kisses!



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *