Emiratesilla lentoemäntänä

Emiratesilla lentoemäntänä

Saan silloin tällöin viestejä, joissa kysellään ajastani Emiratesilla lentoemäntänä. Tänne blogiinkin päädytään usein hakusanalla ”Annariina Emirates”, joka on sinänsä hassua, sillä olen pyrkinyt pitämään entisen työnantajani pitkälti pois tarinoistani – ainakin tähän saakka. Kokemukseni Emiratesin väreissä oli heittämällä yksi elämäni hienoimpia, joten kannustan jokaista lähtemään rohkeasti kohti tuntematonta, mikäli halua löytyy. Matka ei ole ruusuinen, mutta antaa niin valtavasti, että tilaisuuteen ei kannata jättää tarttumatta.

Yritän vastata kysytyimpiin kysymyksiin siitä miten hain, miten tulin rekrytoiduksi, kuinka muutto sujui, paljonko sain palkkaa, oliko asunto kiva, minne lensin ja missä asuin kun kone laskeutui taas uuteen kaupunkiin. Toivon todella, että tästä postauksesta olisi edes yhdelle maailmalle janoavalle apua unelmien toteuttamisessa, ja kaiketi tässä kilometripostauksessa on uutta luettavaa myös tutuille.

Lähtiessäni lentoemännäksi en tiennyt vastauksia oikeastaan mihinkään ylläolevaan, mutta luotto oli kova, sillä olihan Emiratesille työllistynyt melkein 20 000 lentoemäntää ympäri maailman ennen minua – ei asiat siis ihan huonosti voisi olla! Maailmanympärysmatkahaaveideni toteuttamisesta lähtenyt idea kasvoi muuttohaluksi ulkomaille, ja keinoksi valikoitui pienen ihmettelyn jälkeen työ lentoemäntänä. Päähänpistosta unelmaksi muuttunut ajatus kääntyi todellisuudeksi syyskuussa 2012, josta alkoi uskomaton parivuotinen seikkailu.

En ole kirjoitellut työnantajastani tai työnkuvastani paljoa etenkään lentoemoaikoinani, sillä Emirates kieltää melko jyrkästi maininnat sosiaalisessa mediassa, ja tiedän henkilöitä, jotka ovat saaneet potkut jaettuaan tietoja turhan intensiivisesti. Työ maailman suurimmassa lentoyhtiössä onkin pääasiallisesti sääntöjen ja aikataulujen tiukkaa noudattamista. Seuraavat jutut perustuvat täysin omiin kokemuksiini, ja asiat ovat varmasti muuttuneet ajan saatossa – en voi puhua kaikkien muutamien kymmenien tuhansien lentoemojen puolesta, enkä luonnollisesti ole perillä tämänhetkisistä menettelyistä.

Hakuprosessi

Emiratesin lentoemäntien uravaihtoehdot löytyvät yhtiön sivuilta, ja Cabin Crewta koskevat Open dayt näppärästi täältä. Itse hain Helsingin Open Dayssa, joka järjestettiin Radisson Blussa Kampissa. Aamulla aikaisin alkanut haastattelutilaisuus oli Suomessa vain yksipäiväinen, mutta muualla maailmassa päiviä saattaa olla useampikin – parhaimmillaan tapahtumiin kertyy lähes tuhat hakijaa. Suomessa paikalle saapui arviolta 50 miestä ja naista.

Alussa kuuntelimme Emiratesin esittelyn, jonka jälkeen siirryimme ryhmätehtävän pariin. Tämän jälkeen meidät passitettiin ulos huoneesta toviksi, ja palatessamme pöydällä odotti jokaisen nimellä varustettu kirjekuori. Kaikki avasivat omansa ja poistuivat yksitellen pettyneinä paikalta. Hain kuoreni viimeisenä ja olin jo yhtymässä muiden lähtijöiden joukkoon, mutta kirjeessä lukikin, että jäisin seuraavaan vaiheeseen.

Väkeä lähti ja ihmetys kasvoi, kunnes seisoimme suu auki marokkolaisen Chrisin kanssa toisiamme tuijottaen, johon Chris tokaisi: ”Just you and me?”. ”I guess.”, vastasin, ja jäimme kaksin odottamaan tulevaa. Syitä sille, miksi me pääsimme jatkoon ja miksi muut eivät ei annettu. Teimme vielä ennen iltapäivää kielikokeen ja yksilöhaastattelut, jonka jälkeen saimme infopaketit mukaamme ja meidät lähetettiin kotiin odottamaan soittoa, jota ei välttämättä koskaan kuuluisi. Onneksi meille molemmille sellainen saapui joskin pitkän odotuksen jälkeen.

Muutto

Kun ”The Golden Call” viimein tuli, sovittiin aloituspäivästä ja prosessi sujui lähinnä yksipuolisia viestejä lukien. Juoksin erilaisten dokumenttien, käännösten, rokotteiden sekä terveystodistusten perässä, ja skannailin niitä Emiratesin järjestelmään. Kävin erilaisissa passikuvissa (eri maiden viisumeihin tarvittiin jos jonkinlaisia kuvia), ja tein terveysselvityksiä ja soveltuvuuskokeita sivutolkulla.

Kysymyksiä tulevasta pystyi lähettämään järjestelmän kautta, mutta niihin ei tavallisesti vastailtu, eikä minulla ollut yhdenkään oikean ihmisen yhteystietoja, jotta olisin voinut soittaa tai lähettää meiliä. Sain lentolipun noin 5 päivää ennen muuttoa, kuten myös tiedon tulevasta asunnostani. Majoitukseen tai kämppikseen ei voi itse etukäteen vaikuttaa, joten on täysin tuuripeliä minne rakennukseen ja kenen kanssa sitä päätyy asumaan. Mukaan sai ottaa 50 kiloa tavaraa, mulla taisi laukut painaa 47 kiloa. Mitä sitä turhaa kamaa roudaamaan, maailmalta sitä tulisi varmasti löytymään tarpeisiin ja ylikin.

Saapuminen

Tervetulopalvelu Marhaba odotti Dubain kentällä pitkän matkan jälkeen, jostain syystä lennättivät mut Manchesterin kautta, joka nykytiedon valossa on erikoinen valinta. Valotauluohjauksen päässä venaileva naishenkilö johdatti minut toimistoon, josta sain kotiavaimet ja dokumentteja mukaani. Käytiin myös näyttämässä matkalla pahasti vaurioitunutta matkalaukkuani, josta sain korvauksen saman tien käteisellä. Nainen ohjasi minut suoraan Emiratesin autoon, joka kyyditsi kotiovelle uuteen asuinpaikkaani Kirjauduin sisään vartijalle, ja menin ylös asuntooni, joka oli tuolloin tyhjillään – silloinen kämppikseni oli paraikaa lennolla, ja oli jättänyt muun muassa pastakattilan likoamaan ja puolitäysiä pahvilaatikoita lattialle lojumaan useamman päivän ajaksi. Minulla kävi tuuri, sillä kyseinen kämppis muutti lähes saman tien palattuaan pois ja tilalle tuli reilun kolmen viikon kuluttua ihana, tanskalainen Lena.

Sain viettää kokonaiset kolme päivää Dubaissa ennen koulutuksen alkamista, jonka käytin nukkumiseen. Osa aloitti koulutuksen heti seuraavana päivänä saapumisestaan, joka on aika rankkaa, sillä viisiviikkoisen koulutuksen aikana ei pahemmin huilailla. Tahti on tiukka heti orientaatiopäivästä lähtien.

Asuminen

Asunnot ovat kerrostaloasuntoja, joissa asuu 2-3 henkilöä asuntoa kohden. Emiratesin lentoemäntien asumuksia on ympäri Dubaita, kaikkiaan varmaan parikymmentä kompleksia ja kukin melko erilaisia; toiset keskellä aavikkoa, toiset keskustassa. Jokaisella on oma kylpyhuone ja makuuhuone, jonka lisäksi asunnoissa on keittiö, olohuone ja pyykinpesukone. Asunnot on valmiiksi kalustettuja, ja jokaiselle tulijalle on odottamassa Starter Kit, josta löytyvät välttämättömät tavarat, kuten pyyhkeet, lakanat, paistinpannut, astiasto ja muuta tarpeellista. Lisäksi huoneessa on paketti pientä purtavaa ja vettä, jotta väsynyt matkalainen pärjää ainakin ensimmäiset tunnit ilman kauppareissuja.

Asuin ensimmäisen vuoden lentokentän takana asuinalueella, jossa käytännössä oli kaikki tarpeellinen, mutta ei varsinaisesti mitään muuta. Asunnot olivat uudehkoja ja isoja, katolla oli pieni uima-allas ja työmatkaan kului bussilla noin vartti. Vuoden jälkeen sain kuulla asunnosta keskustassa, jonne muutin positiivisen muuttopäätöksen saatuani riemusta kiljuen; pilvenpiirtäjä aivan Burj Khalifan kupeessa ja kävelymatkan päässä Dubai Mallista oli unelmien täyttymys! Sain päivän aikaa muuttaa kamani nelikerroksisesta asuntolasta keskustan 79 kerroksiseen pilvenpiirtäjään, josta avautuivat hulppeat maisemat yli Dubain keskusta-alueen. Kodistani pääsi sisäkautta huippuvarustellulle kuntosalille, jonka vieressä oli saunatilat ja suuri kattoterassi uima-altaineen ja aurinkotuoleineen vapaasti käytettävissä.

Keskustassa asuessani tuli käytyä paljon enemmän asumuksen ulkopuolella, ja elämä muuttuikin normaalimmaksi ja mukavammaksi muuttoni jälkeen. Asuntoasioiden järjesteleminen ei kuitenkaan ole viikon tai parin homma, sillä muutoissa voi kestää tovi. Uuteen asuntoon haluavien lista on pitkä. Maltti on valttia, ja ahkerasti kyselemällä voi hyvinkin löytää juuri itselleen sopivan kodin.

Dubai_Emirates_lentoemäntä
Näihin maisemiin pääsin vuosi Dubaihin muuton jälkeen.
Millennium_tower_Dubai_emirates
Asuinpilvenpiirtäjäni näkyy kuvassa toisena oikealta, josta pääsi siltaa pitkin tuon pikkuruisen, seitsenkerroksisen autotalon katolla olevalle altaalle ja kuntosalille.
Emirates_aniksenmakuinen
Kotikadun näkymiä.

Palkkaus & toimeentulo

Palkkaus Emiratesilla on melko hyvä, sillä Dubaissa ei maksella ollenkaan veroja ja kulut ovat muutenkin minimaaliset – parhaimmillaan käteen sai reilun pari tonnia kuussa. Emirates maksaa asunnon vesineen ja sähköineen, lankapuhelimen, työvaatteet ja niiden pesun, kyydityksen töihin asunnon edestä kulkevalla bussilla, ruoan töissä sekä aterioinnit kohteessa. Käytännössä kiireisinä kuukausina rahaa meni vain kotona syötyyn ruokaan, sillä kuntosaleille pääsee ilmaiseksi eikä aikaa paljoa muuhun jää. Ensimmäiset koulutuksessa kuluvat pari kuukautta sen sijaan vietellään minibudjetilla, ellei säästöjä ole hunsattavaksi.

Työ

Millaista sitten on työskennellä 10 kilometrissä maailman suurimman lentoyhtiön leivissä? Jokainen päivä koneessa on samaan aikaan aivan erilainen ja todella samanlainen. Kaikki tehdään aina saman kaavan ja 100% (erittäin paksun) ohjekirjan mukaisesti. Matkalaukussa mukana on aina tismalleen samat tavarat ja suusta päästellään lähestulkoon samat jutut. Sen sijaan työkaverit, esimies, matkustajat ja kohde muuttuvat joka ikinen kerta, joka tuo joukon melkoisia muuttujia peliin. Mikään lento ei ole samanlainen, vaikka asiat tehdäänkin samankaltaisesti. Emiratesin lentoemännät ovat melko nuoria; osa on vain parikymppisiä ja ainakin economyssa keski-ikä on 25 vuotta.

Emirates_aniksenmakuinen
Kookosvesi kainalossa hoitamassa asioita Emiratesin HQ:lla.
Aniksenmakuinen_EmiratesHQ
Emiratesin headquartersilla oli mainiot tilat kahvitella, syödä ja shoppailla. Kaikki Dubaista lähtevät lennot starttasivat täältä, ykköskerroksen briiffihuoneista.

Toisinaan työ on huippuhauskaa, toisinaan suoraan helvetistä. Joskus työkavereiden kemiat natsaavat täysin, ja mukaan sattuu pelkästään hillittömän hauskoja tyyppejä, joiden kanssa lento menee sujuvasti; saat apua jos tarvitset, matkustajia hauskuutetaan ja ilmapiiri pysyy kepeänä. Joskus koneen täyttää joukko nyrpeilijöitä, joita ei kiinnosta matkustajat pätkääkään ja työmoraali on nollassa. Yksi sairastapaus, rikkunut vessa, hajonneet uunit tai sekopää esimies voivat keikauttaa koko fiiliksen ja päässä raksuttaa vain sekuntikello kohti ETA:a. Joskus on niin kiire, että juokset ympäri konetta, kannat tarjottimia, kaadat kahvia ja hoidat pyörtynyttä matkustajaa samaan aikaan. Toisinaan ei tapahdu mitään neljään tuntiin. Onneksi lennot ovat ihan maksimissaan 16 tunnin mittaisia, joka huojensi aina kun tuntui, ettei tältä reissulta selviä hengissä kotiin.

Screen Shot 2015-07-27 at 11.23.05
Työajalla lentoemännät ovat päästä varpaisiin pelkkää Emiratesia, eikä poikkeuksia suvaita. Itse koin selkeät säännöt helpoksi, ja loppuaikoina koko groomaukseen kului vajaa 20 minuuttia.

On siis hirmu hankalaa kuvailla yksiselitteisesti duunia lentohenkilöstönä, joskin yksi asia on varma: Työ on rankkaa. Aamuyöllä starttaavat 13 tunnin lennot, vaihtelevat aikavyöhykkeet ja lyhyet layoverit tekevät selvää kenestä tahansa, ellei suostu tinkimään tavallisesta elämästä lentojen ulkopuolella. Säännöllisiä harrastuksia lentoemoilla ei ole. Palautumiselle on otettava aikaa, ja itseään on puskettava terveellisempiin elintapoihin mikäli uraa aikoo jatkaa pitkään. Parhaimmillaan olin hereillä noin 30 tuntia putkeen, sillä en saanut nukuttua ennen aamuyön lentoa, kone lähti vähän myöhässä enkä torkkunut turbulenssin vuoksi lepotauolla koneessa. Onneksi tämä oli harvinaista ja tavallisesti saan nukutuksi missä vain ja mihin aikaan tahansa.

Vihdoin perillä!

Kun kone laskeutuu vieraaseen kaupunkiin, ottaa crew ohituskaistan maahantulovelvollisuuksissa ja koko matka koneesta bussiin kestää kaikkineen maksimissaan 30 minuuttia. Paikasta riippuen bussissa istutaan 15 minuutista pariin tuntiin saakka, jonka jälkeen kirjaudutaan nokkimisjärjestyksessä hotelliin. Kohteissa kaikilla on oma huone, ja avainkortin lisäksi kirjekuoressa on aina paikallista valuuttaa kylliksi suht leveään elämään uudessa kaupungissa. Hotellit ovat vähintään 4 tähden asumuksia, usein Hiltoneita tai Marriotteja, ja sijainnit ovat tavallisesti täydellisiä tutkimusmatkailun kannalta. Layoverin aikana kukin saa tehdä mitä haluaa, ja usein kuljinkin omia polkujani. Pitstop on tavallisesti 24 tuntia, mutta joissakin kohteissa lomailua saa jopa huiman 48 tunnin edestä. Oikeasti tuossa ajassa ehtii paljon, mikäli suunnittelee layoverin hyvin.

Minulla kävi melkoinen tuuri, sillä saavuin porukassa, joka sai ”ristiinkoulutuksen” eli lensin sekä B777 että A380-konetyypeillä. Tämä tarkoitti sitä, että lähes kaikki Emiratesin reittikartan kohteet kuuluivat reviiriini, ja oli vain aikataulutuksesta kiinni, minne minut lähetettäisiin. Tutuksi tuli ainakin Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Etelä-Korea, Singapore, Kiina, Malesia, Indonesia, Sri Lanka, Hong Kong, Mauritius, Brasilia, Argentina, USA, Malediivit, Bangladesh, Saksa, Englanti, Irlanti, Venäjä, Ranska ja Filippiinit, joissa kaikissa vietin layoverin eli nukuin ainakin yhden yön yli. Lisäksi kävin kääntymässä Intiassa, Saudi-Arabiassa, Egyptissä ja Iranissa edestakaisilla lennoilla eli turnaroundeilla. Sain reittikarttaan lähes kaikki himoitsemani neulat, joskin San Franciscoon ja Etelä-Afrikkaan olisin vielä kovasti halunnut päästä. Onneksi koneita kulkee, enkä laita pahakseni viettää perillä hieman pidempää aikaa.

Lomat

Saimme lomaa 30 päivää vuodessa, jonka sai melko mielivaltaisesti jakaa haluamiinsa osiin. Minulla taisi käydä tuuri, sillä sain lomat aina juuri niille päiville, joille halusinkin – toisaalta en pyytänyt kuuta taivaalta. Kerran vuodessa on ”annual leave”, jolloin saa ilmaisen, vahvistetun menopaluun kotikaupunkiin. Tämän lisäksi puolen vuoden jälkeen on mahdollista alkaa vaihdella lentoja muiden kanssa, ja anoa vapaapäiviä loman ympärille. Onnistuin monesti jatkamaan lomapätkääni muutaman päivän molemmista päistä, joka tarkoitti, että 5 päivän loma paisui helposti 9 päiväiseksi. Käytin lomat pääsääntöisesti matkusteluun, poikkesin mm. Sri Lankalla, Italiassa road tripillä ja Seychelleillä . Toki poikkesin Suomessakin muutamaan otteeseen.

Lomailu ei kuitenkaan ole täysin stressitöntä, sillä olen nähnyt crewta, jotka missaavat parhaan ystävänsä häät, äidin synttärit, mummon hautajaiset ja siskon lapsen kastetilaisuuden. Joulu kotona on lähes lottovoitto. Lomaliput, jotka olivat todella edullisia eivät tavallisesti ole vahvistettuja, joten etenkin paluumatkaan on jätettävä pelivaraa mikäli lento takaisin Dubaihin olisikin täynnä. Töissä on oltava tismalleen sovitusti, ja etenkin lomanjälkeisiä poissaoloja tarkastellaan tiukasti, joten riskejä ei kannata työn kustannuksella ottaa.

Elämä Dubaissa

Dubai on asuinpaikkana juuri sellainen, millaiseksi sen tekee. Toiset kokevat Dubain liian suurena, kuumana, epämiellyttävänä ja tylsänä, toiset tuntevat olevansa huvipuistossa, jossa hauskaa riittää viikon jokaiselle päivälle ja uutta ihmeteltävää on loputtomiin. Ihmisiin tutustuu helposti, ja maasta löytää varmasti roppakaupalla omanlaisiaan, sillä vain 20 % Dubain asukkaista ovat alkuperäisväestöä. Muslimikulttuuri näkyy ja on vahvasti mukana arjessa, mutta ei tosiasiassa rajoita eloa suuresti. Länsimaalaisen naisen asema on hyvä, enkä kokenut oloani koskaan turvattomaksi koko kaksivuotisen oleskeluni aikana.

Elämä Dubaissa on helppoa, sillä palvelut ovat edullisia ja Suomen näkökulmasta katsoen luksus on arkipäivää. Tilasin usein ruuat ravintolasta ja ruokatarvikkeet supermarketista suoraan kotiovelle, ja kävin säännöllisesti kampaajalla, pedikyyrissa, manikyyrissa ja nypityttämässä kulmat. Kotona kävi siivoojat, jotka puunasivat kämpän katosta lattiaan kerran parissa viikossa, hankalammat pestävät pyykit kiikutin pesulaan alakertaan. Taksit ovat myös edullisia, joten kotiovelta pystyi helposti lähtemään vaikkapa lounaalle kaupungin toiselle laidalle – metron sisäänkäynnille oli kodistani vain 400 metriä, mutta käytin sitä satunnaisesti. Sää on yksi Dubain parhaita puolia, sillä rakastan lämpöä, ja se luo upeita puitteita ravintoloille, yökerhoille ja tapahtumille uimisesta, suppailusta ja muista vesiaktiviteeteista puhumattakaan.

Dubai_Aniksenmakuinen_Burjalarab
Burj Al Arab ja Souk Madinat.
Souk_Madinat_Dubai_Aniksenmakuinen
Annan kanssa menossa lounaalle tunti kipsin poiston jälkeen.
KiteBeach_Dubai
Kävin rannalla melko harvakseltaan, mutta Kite Beachilla oli sopivasti porukkaa ja kivasti katseltavaa.
TheDubaiMall_Aniksenmakuinen
Mereneläviä sai kohtuulliseen hintaan, tässä portugalilaisporukalla syömässä grillattua kalmaria.
DubaiMall_aniksenmakuinen
Päivämenoja Dubai Mallin kupeessa.
OrganicFoodandCafe_Dubai_aniksenmakuinen
Dubain paras ruokakauppa Organic Food & Cafe.
OrganicFoodsandCafe_aniksenmakuinen
Kauppareissun ohessa lounaalla.
Kukat_Dubai
Tuoreita kukkia.
IMG_0891
Illalla Jumeirah Creekside Hotelin kattoaltaalla.
Anis_aniksenmakuinen
Odottelin taksia ulkona varjossa, + 46 alkaa olla aika lämmin.
DubaiMall_pedikyyri_Aniksenmakuinen
The Dubai Mallissa jalkahoidossa.
Processed with VSCOcam with c1 preset
Suomityttöjen kanssa iltapäivähuveja.
Theoneandonlydubai_aniksenmakuinen
The One and Only Resort & auringonlaskun rosét.
ThePalm_dubai
Taustalla yksi Dubain suosituimpia kohteita lomailijoiden näkövinkkelistä. Palmun muotoinen tekosaari The Palm.
IMG_2291
Auringonlaskut on Dubaissa aivan ihania.

Suosittelen Dubaita lomakohteena ja muutaman vuoden tukikohtana, mutta pitkäaikaiseksi asuinpaikaksi en sitä olisi kelpuuttanut. Saatan muuttaa Arabiemiraatteihin vielä joskus, mutta en usko, että jäisin sinne loppuelämäkseni. Syitä on monia, enkä lähde niitä tässä sen enempää erottelemaan.

Kuten olen aiemmin kirjoitellut, oma urani Emiratesilla päättyi rannevammaan, jonka jälkeen en voinut enää jatkaa lentämistä. Vamma tuli hyvään aikaan, sillä olin suunnitellut Suomeen palaamista keväälle – lähtö Suomea kohti venähti vakuutusasioiden kanssa kamppaillessa, mutta olin onnellinen päästessäni takaisin Helsinkiin vielä kesän aikana. Ranne parani hoidon ja fysioterapiajakson jälkeen entiselleen, ja paluu työelämään sujui niin leikiten, että toisinaan sitä miettii, olenko koskaan missään ollutkaan.

Nyt pidemmän ajan jälkeen poden joskus isoa ikävää Dubaihin, sillä ehdin tehdä siitä parissa vuodessa itselleni kodin. Arabiemiraatteihin jäi rakkaita ystäviä, paljon ihania paikkoja ja ympärivuotinen aurinko, joista luopuminen ei ollut helppoa. Paha sanoa, kokeeko sitä koskaan enää kuuluvansa minnekään pysyvästi, vai vetääkö tämä ainainen reissukuume maailmalle. Onneksi maailma on auki, mikäli sinne mielii.

In English:

Tried to tell all about working with Emirates and living in the UAE, as I was living in Dubai working as a cabin crew for two years. I get quite a lot of questions about it, and finally I managed to put together this huge post – it took quite a long time to be honest. At the moment I cannot do the translation, but maybe one day I will. If you´re willing to know about the life out there, check out the blog called ”Dubai Diaries”. It gives a very good peak to the life of a crew member, and is written in English. Enjoy!



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *