Kuukausi: maaliskuu 2015

Kolmen tunnin lounas

Kolmen tunnin lounas

Barcelonasta on kotiuduttu, mutta juttuja piisaisi vielä. Palataan siis Espanjaan. Emmepä viime viikolla aikaisin keskiviikkoaamuna tienneet millaisen lounasspektaakkelin saisimme parin tunnin kävelylenkin päälle aikaiseksi. Saavuimme sateisen käppäilyn jälkeen kadulle, josta olin etukäteen tsekannut kaksi ruokapaikkaa valmiiksi; toinen oli paikallisten suosima, perinteinen ja hyväksi rankattu ravintola, ja […]

Sadepäivä Barcelonassa

Sadepäivä Barcelonassa

Ensimmäinen kokonainen päivä Barcelonassa alkaa olla lopuillaan. Sateiseksi kirkkaan aamun jälkeen kääntynyt maanantai oli oikein mainio, eikä ropsauttelu ole onneksi menoa hirveästi haitannut. Päästiin siis melko mukiinmenevälle kävelykierrokselle säästä huolimatta, kiitos coretexin. Onnekseni tämä ei ole mikään muotiblogi, sillä tänään kiilasi kyllä kuivana pysyminen tyylin edelle. […]

Barcelonassa minireissulla

Barcelonassa minireissulla

Anis_lentokentällä

Olen tehnyt minipaluun lentoemolaiffiin, sillä pyörähdin viime yönä Oulun koneen laskeuduttua kotona purkamassa tavarat, pakkaamassa kassin uudelleen ja nukkumassa pienet torkut ennen palaamista Helsinki-Vantaalle. Onneksi kellon soitua ei tarvinnut kuitenkaan nutturaa vääntää, ja huulipunankin sai jättää välistä – juttuja mitä en varsinaisesti parin vuoden pestistäni beigessä univormussa övereiden aamuherätysten lisäksi kaipaile. Aivan liian aikaisin lähtevät lennot ovat kuitenkin pieni kirous matkustamisen hauskuudesta ja onneksi paikattavissa päiväunilla, jotka olivatkin erityismakeat hotellin valkeissa lakanoissa.

Tällä kertaa suunta oli siis tänne etelään, Barcelona kutsui alkuviikoksi luokseen kahta Tolvasta ja mehän toki vastattiin huutoon. Malttamattomina naisina päätettiin hieman vauhdittaa kevättä ja lähteä etsimään lämpöisempiä kelejä äidin kanssa kaupungista, joka on niin hävettävän monta kertaa siirretty hamaan tulevaisuuteen, sillä “kyllähän Barcelonaan aina pääsee”. Pääsee, kun päättää mennä!

Tiedossa on oletettavasti kävelyä kilometritolkulla (tämä on ihan ehdoton spesialiteetti tällä jengillä), sopivaa kulttuuriannosta (sellaisiin käveltäviin paikkoihin), herkullista ruokaa (ollaan myös tosi hyviä tässä lajissa), ja ehkäpä pari seitinohutta viininmaisteluakin täytyy iltaohjelmaan ympätä. Kaupunkiloma tapaksineen sopivalla urheilulla ja pienellä työnteolla ryhditettynä maistuu kyllä!

 

Processed with VSCOcam with f2 preset Processed with VSCOcam with f2 preset

Ensitunnelmat kaupungista ovat huikeat, tämä vaikuttaa vielä kivammalta paikalta, kuin ajattelin. Keskusta-alueella on helppo seikkailla paikasta toiseen ja katseltavaa riittää. Tunkua ei tuntunut toistaiseksi olevan missään, joten tämä lienee myös varsin mallikas ajankohta täälä oleskelulle. Lämpötila huitelee kuitenkin jo + 16 asteen kieppeissä, joka on melkoisen paljon mukavampaa, kuin vieno lumipyry tuulen tahdittamana. Huomenna varmaan päästäänkin jo hieman pidemmälle, toistaiseksi ollaan koluttu kulmia aivan hotellin läheltä ja paikkailtu univajetta.

Processed with VSCOcam with f2 preset Processed with VSCOcam with lv01 preset

Mainitsin viimeksi uudesta harrastuksestani, ja viikonlopun jäljiltä lienee pakko hieman aukaista tätä mystistä arkkua. Jos jotain olen 28 vuoden mittaisen elämäni aikana oppinut, kuuluu “Älä koskaan sano ei koskaan”-sanonta vähintään top-5:teen. Uusien urheilulajien aloittaminen on omalla tavallaan hieman nihkeää, sillä tiedossa on melkoinen määrä päämäärättömältä tuntuvaa räpeltämistä, avuttomuuden tunteita sekä tutustumista tuntemattomiin ihmisiin, sääntöihin, asioihin ja termeihin. Siitä huolimatta joku kumma vetää tunkemaan päänsä juurikin samoista syistä kyseisiin tilanteisiin ja heittäytymään teille tuntemattomille. Mukavuusalueelta on hyvä ottaa toisinaan kunnon loikka, ja niin päätinkin ilmoittautua Brasilialaisen jujutsun alkeiskurssille. 

Ensikosketus uuteen lajiin tuli otettua pikku varaslähtönä viikonloppuna, ja vaarallisen koukuttavaa puuhaahan tuo BJJ vaikuttaisi olevan. Hakemista on ihan perustavaa laatua olevissa asioissa kuten siinä, että voimistelun kepeys pitäisikin muuttaa kehon painon hyödyntämiseksi voimana ottelutoveria vastaan. Vaikkei kyse olekaan mistään mätkimisestä tai potkimisesta, kyllä ajatus toisen ihmisen kuristamisesta tai lukottamisesta vielä hieman puistattaa. Uteliaisuus menee kuitenkin epäröinnin edelle, eikä toisen päällä makaaminen tuntunut enää lainkaan niin erikoiselta puolentoistatunnin tatamijumpan jälkeen. Hiki virtaa ja pieniä onnistumisiakin sattuu monen kokeilun joukkoon, joten perfektionismiin sekä kärsimättömyyteen taipuvainen mielikin saa porkkanaa vielä yhteen toistoon. Kroppa tottukoon erilaiseen treeniin ja kaippa se pääkin seurailee perässä.

Alkeiskurssi olisi alkanut tänään, mutta lomailun vuoksi pääsen joukkoon vasta ensi viikon maanantaina. Parin kuukauden mittainen rupeama paljastanee, pistänkö gi:n tilaukseen ja sotken tsygällä kamppailemaan useampanakin iltana viikossa muiden hurahtaneiden kanssa. Vaihtoehtona on toki myös se, ettei voimistelija pääse raidoistaan ja etsin lisätunteja Helsingin jumppavalikoimasta haudaten haaveet taistelijattaren tittelistä. Ennen mittelöitä ihmetellään kuitenkin Barcelona, ja juhlitaan 10-vuotiasta Expressionia parhaiden työkavereiden seurassa tulevana perjantaina.

Nyt nukkumaan, jotta jaksaa seikkailla!

IMG_4503

In English:

I felt oddly familiar this morning when I headed back to the airport after coming home from there just 6 hours ago. While working as a cabin crew these way too early mornings were something I was not really a big fan of, and something I never really got used to even though I had to do that quite often. Still I find it worth sacrifice to miss a night or two for traveling. We came here to Barcelona for 4 days with my mum to start our spring a little bit earlier, and to spend quality time together doing what we both like. This includes a lot of walking, eating and exploring just to name a few activities.

I told last time when I wrote that I am going to start with a new hobby. As everyone knows, starting with something completely new is always a struggle, and it´s not easy to let go, look extremely stupid, feel dumb and be a beginner while others seems to be doing so well around you. That is also a part of the charm, so I couldn´t help myself and I signed up for a beginner´s course for Brazilian jiu jitsu. 

I got a false start to BJJ during the past weekend, and I must say it seems like I really might get hooked. Still there are so many basic things that I need to get used to (like the idea that I should actually hurt someone (even a little) and the fact that I will be battling against someone), that I´ll hold my tongue and cannot promise anything yet. It might take a while before I even know where have I put myself into, but I´ve decided to take it all in step by step and see how it goes. There is a slight chance that I am too much of a dancer to dive into this world, but I guess the chances are bigger that I find myself wearing gi sweating with others keen on this martial art. We´ll see where this journey takes me, at least far away from the comfort zone if nowhere else.

Now I´m of to bed, Barcelona awaits in the morning!

 

 

Pöytä paikallaan

Pöytä paikallaan

Long time, no see! Pieni blogitauko venähtikin hieman pidemmäksi, eipä ole paljoa Wordpressissä vapaa-ajalla pyöriskelty! Sometyöläisenä ruudun toljottaminen töiden jälkeen on tuntunut melko vastenmieliseltä kevätauringon sulatellessa jäitä Töölönlahdelta ja harjakoneiden huristaessa tomerasti Töölön katuja vapaaksi sepelistä. Tästä syystä olenkin töykeästi sivuuttanut naputukset ja ulkoiluttanut mielummin aurinkolaseja […]