Kuukausi: tammikuu 2015

Viikon parhaat / vko 4

Viikon parhaat / vko 4

Noniin, nyt otetaan velkojen kera takaisin kaikki toissa viikon takaiskut! Dar Es Salaamissa on kaikki vaan upeeta ja mahtavaa. Voisin hehkuttaa pelkkää lämpöä koko postauksen, mutta yritän raapia tähän hieman kattavamman kokoelman, sillä mahtui viikkoon numero neljä muutakin, kuin pelkkää Afrikkaa. Viime viikolla maanantaista keskiviikkoon kului […]

Eka päivä Afrikassa

Eka päivä Afrikassa

(Translation at the end of the text!) Ensimmäinen päivä Tansaniassa valkeni ja suu loksahti auki, kun avasin verhot. Silmien edessä avautuu näkymä Intian valtamerelle horisontin leveydeltä, ja turkoosi vesi lyö vaahtopäinä rantaan auringon räkittäessä ja lämpimän tuulen puhaltaessa hiuksia sekaisin. Jep, olen saapunut trooppiseen paratiisiin. Seisoskelin […]

HEL-AMS-DAR – työmatkalle Afrikkaan

HEL-AMS-DAR – työmatkalle Afrikkaan

Risupartainen taksikuski tervehtii iloisesti viideltä aamulla ja nostaa laukkuni konttiin, avaa kohteliaasti takaoven ja pujahtaa luontevasti kuskin paikalle. Päiväkaljoittelusta kesäisinä vapaapäivinä haaveileva kundi kaasuttaa pimeää ja märkää Runeberginkatua, huomauttaa Hesperian puiston kohdalla ulkoilulla olevasta jättimäisestä bullmastiffista, johon hädin tuskin saan katseeni nostettua, kertoo olevansa aamuvirkku ja kysyy kohteliaasti, sopisiko soittaa Pink Floydin live-taltiointia. ”Pistäppä tuleen”, kommentoin hyväksyvästi neljän tunnin unien päälle haukotuksen lomasta. Musiikki täyttää auton.

Keepall_aniksenmakuinen
Team Tanzania valmiina matkaan. Sattuneesta syystä virallinen reissuhashtag on tässä jengissä #lifeinakeepall.

Kaveri kertoilee rauhallisella äänellä, miten omistaa 8000 LP-levyä, ja aistin lievää ylpeyttä kun hän toteaa, ettei ole koskaan kokeillut Spotifyta. Tunnen itseni vähän noloksi, siis miten erehdyin edes kysymään moista kovan luokan musadiggarilta. Velikin on kuulemma karannut Losiin tekemään muusikon uraa, ja haluaa aina jälkiuunileipää tuliaisiksi – kaikkea muuta sieltä kuulemma saa. Päivi hyppää kyytiin ja kuski vaikenee toviksi, mutta kertoilee tuonnempana vielä suomalaisista yhteisöistä Kaliforniassa. Kuulemma on hyvä olla kontakteja, jos vain tekee mieli jurottaa bissen äärellä. ”Ei sitä tekopirteyttä kukaan kestä ilman kunnon mörkökännejä”, mies naurahtaa ja vilkaisemme huvittuneina Päivin kanssa toisiamme.

Tiemme erkanevat T2:sen edessä ja hymyilen tyytyväisenä, kun pääsemme Päivin kanssa sisään, sillä parkatakki jäi sattuneesta syystä pitämään kotia pystyssä. Hukuttaudun paksuun villakaulahuiviin hieman syvemmälle, flunssa on viimeistä vaille tiessään, mutta nyt ei oteta riskejä. En vieläkään ymmärrä lähtöselvitystä, joka on jo eilen tehty, mutta on tehtävä vielä automaatilla uudestaan, jotta voi tulostaa laukkuihin tarramerkit. Tai sitä, että matkatavarat käydään viemässä laukkujen pudotushihnalle, mutta virkailijalle esitellään jälleen passit ja liput. Lippu kaivetaan vielä kertaalleen esiin turvassa. Turvatarkastuksessa saa molempien ruokakassi syyniä; 19 tunnin matkalla kuluu evästä, sillä lentokoneesta kelpaa lähtökohtaisesti vain vesi. Olemme siis varautuneet melkoisella safkakavalkadilla salaateista tuorepuuroihin ja keitettyihin kananmuniin; mukana on kaikkea, paitsi nesteitä. Samaa mieltä on myös tehokas turvatarkastaja, ja jatkamme kohti lähtöporttia ilman uhreja.

Ennen ensimmäistä lentoa syön vielä mukaan napattua aamupalaa, ja päivitämme Facebookiin tilapäivityksen, jonka huomaan toki vasta Amsterdamissa olevan hieman hullunkurinen. No, meni jo. Lennolla hukuttaudun kuulokkeisiini ja havahdun turvavyön merkkivaloon vasta laskun alkaessa. Dave Aspreyn Bulletproof radio-podcastit ovat täydellistä lentokonetekemistä.

Processed with VSCOcam with b5 preset
Useimmiten lähtevät-taulussa on kiinnostavampia kohteita, kuin se, mihin oma lippu oikeuttaa, mutta tällä kertaa ei haikailulle ollut tarvetta.
Processed with VSCOcam with b1 preset
Järkeviä juttelivat KLM:n lehdessä.

Amsterdamin Schipholin kentällä Starbucks huutaa nimeäni; en muista milloin olisin edes poistunut kotoa ilman kahvikupillista saati selvinnyt tällaista matkaa ilman kofeiinia. Löhösohvilla koen euforisia hetkiä kuuman mukilliseni kanssa, ja kuvataan aikamme kuluksi Salmisesta hauska Hyperlapse, jota nauraa hekotamme henkeä haukkoen. Videoblogi oli ajatuksen tasolla hyvä, mutta toteamme kokeiluun perustuen, että toistaiseksi salonkikelpoisuus ja ulosanti ei ehkä ihan yllä vaaditulle tasolle. Jatkan kananmunani syömistä kahvin kanssa, ja Päivin pinaattikin katoaa parempiin suihin lehti kerrallaan.

Auringonlaskut taivaalla on parasta heti biitsillä katseltujen auringonlaskujen jälkeen.
Auringonlaskut taivaalla on parasta heti biitsillä katseltujen auringonlaskujen jälkeen.

Lähtöportilla koemme riemun hetkiä, sillä kone on lähes tyhjä. Toissapäivän tilanne näytti siis totuudenmukaisen kuvan koneen pohjapiirroksesta, ja makaamme ruhtinaallisesti neljällä penkillä, kumpikin omilla penkkiriveillämme. Käyn kuvaamassa auringonlaskua reippaiden kolmetuntisten unien päätteeksi. Olen tuijottanut auringonlaskuja koneesta kymmeniä, mutta niissä on aina jotain niin äärimmäisen rauhoittavaa ja kaunista. Etuoikeutettu ja kiitollinen olo saa minut jäämään toviksi vain ihastelemaan; maailma tuntuu kuljettavan juuri sinne, minne tosissaan tahtoo. Ehdin lennon aikana katsoa yhden elokuvankin, joka on viime aikoina ollut harvinaista herkkua. Gone Girl oli laimeista ennakko-odotuksistani täysin poikkeava ja varsin katsottava raina, joskaan ei yrittämälläkään mikään hyvän mielen elokuva. Kylmiä väreitä.

Processed with VSCOcam with b1 preset
Viisumiprosessi oli Päivin mielestä kehittynyt totutusta, ja toiminta oli suoraan sanoen tehokasta. Sekalaisesta jonosta vuoron perää tiskille, sormenjälkien skannaus ja hetkeksi odottelemaan, jotta lasin takana ehditään lätkimään leimaa passiin. Nainen huutaa oven raosta viimein ”Anadriata!”, jonka tunnistan itsekseni; tottelen varmasti noin 40 eri nimeä tätä nykyä.
Processed with VSCOcam with b5 preset
Dar Es Salaamin kenttä oli varsin toimiva, ja ihan nättikin rakennus öisessä valaistuksessaan.

Maahantulolomake terveydentilaa koskevan kyselyn kera on täytetty, ja paperit on sujautettu passin väliin, jonka lomasta pilkistää 50 dollarin seteli viisumia varten. Koneesta tullessa lämmin ilma leijahtaa kasvoille; kuinka paljon voi ihminen kaivata tätä tunnetta? Tiskillä onnistumme ujuttautumaan eturiviin ja saamme passit viisumeineen ripeästi takaisin. Laukutkin löysivät perille, joten pitkän päivän päätteeksi ei voi kuin hymyillä. Kuljettajamme Peter on vastassa kyltin kera, ja pääsemme yöksi hiljentyneen Darin läpi Peninsulalle pikavauhtia; sama matka päiväsaikaan saattaa kestää tunteja. Kapuamme hissillä asuntoon, jossa vastassa on hymyileväinen Liisa, jonka luona asumme nämä 10 päivää. Intian Valtameri pauhaa aivan parvekkeen alla, ja lämmin tuuli puhaltaa hiuksia sekaisin rahtialusten välkehtiessä ulapalla. En tahdo uskoa, että olen Afrikassa. Olisi jo aamu.

(Raportointi laahaa hieman jäljessä, mutta se tuntuu olevan Afrikassa tapana. Instagram on paremmin kärryillä, kuvia löytyy sivupalkista tai nimimerkillä @annariinat. Viikon parhaat-juttukin on tekeillä, joten syitä hymyyn listailen myös sopivan hetken tullen.)

In English:

Our trip from Helsinki to Dar Es Salaam went fast and so easily we both were just smiling when we reached our destination with all the luggage (usually at least on bag gets lost on the way here), and not even close as tired as we expected we´d be.

Starting from the early morning, our taxi driver was a fun guy. He picked me up at 5 am and was so chatty all I had to do was just listen and smile while he took care of the speaking part. We had our own meals packed for the whole day so we didn´t really have to do anything else than chill out, listen to podcasts and music, watch movies, sleep and chill out. Flying can be very stressful and even awful at times, but we had a very light load on our way here so I must say I really enjoyed our 19 hour journey. I still find flying fun after all the miles on 40 000 ft.

Tanzania is so much more beautiful than I imagined, and the apartment we are staying is luxurious compared to anything in the whole world. Will definitely tell more as soon as I have time; off to work now!

Viikon parhaat / vko 3

Viikon parhaat / vko 3

Olin odottanut koko alkuviikon, että kirmaan sunnuntai-iltana blogiin tukka tötteröllä hehkuttamaan ihanasta viikonlopustani kepeässä dagen efterissä, mutta karma is a bitch ja tällä kertaa se läimäisi etukäteen; olen ollut kotona neljän seinän sisällä siitä saakka kun saavuin töistä kotiin perjantai-iltana. Niistämässä Nessumyttyjä roskiksen pullolleen ainoana […]

Parantavaa ruokaa

Parantavaa ruokaa

Kotiin käveleminen perjantai-iltana tahtoi olla hieman tavallista rankempaa, ja vain hetken kotona lööbattuani alkoikin kurkkua kutitella ja meno laiskistua tasolle, johon eivät pitkät työpäivätkään ryydytä. Pieni flunssa on ilmeisesti päättänyt testailla vastustuskykyäni, joten viikonlopun läksärit, brunssi ja urheilut vaihtuivat deitteihin Nessujen kanssa peiton alla. Jes. Olen […]

Viikon parhaat / vko 2

Viikon parhaat / vko 2

Ajattelin, että blogissa voisi toisinaan olla jotain keppoisempaa luettavaa, joka ei aina vaadi tolkutonta näpertämistä, ja te lukijatkin selviäisitte joskus hieman helpommalla. Lisäksi joku tälläinen vakiojuttu voisi hieman boostata näppäimistön kanssa pakertelua, ja pelastaa blogihiljaisuuden jos toisenkin! Alentaa katsokaas sitä luovuuden tuskaa, joka toisinaan pulpahtelee pintaan. Lisäksi kiitollisuus ja hyvien asioiden vaaliminen lisää hyvää mieltä, joten muistelemalla kivoja juttuja syntyy noidankehä, jolla on oletettavasti myönteisiä vaikutuksia.

Siispä päätin, että yritän muistaa kirjailla joka viikolta 10 positiivista asiaa, tapahtumaa tai huomiota arkielämästä, sillä jokaiselle viikolle sitä vain on löydettävä kymmenen hyvää, eikö? Ainakin tästä viikosta niitä olisi ollut vielä ties kuinka monta listattavana.

Saanen esitellä arvon lukijat: Viikon parhaat!

Viikon parhaat / vko 2

1. Kunnon kirpsakka pakkanen maanantaina. Kävelin melko viluisena töihin ja takaisin, mutta olipahan vain ihanaa ja raikasta! Ääripäät ne tahtoo vaan viehättää; joko kunnolla kuuma tai jäätävän kylmä, kiitos! Vesisadetta ei tarvitsisi mun puolesta ollenkaan, joten toivottavasti nyt pysyisi visusti pakkasella kevääseen saakka.

Instrumentarium Aniksenmakuinen
Canada Goosella saattaa olla osuutta asiaan pakkasrakkauden tiimoilta. Uudet lasitkin ovat kulkeneet kivasti menossa mukana, vaikka onkin ollut totuttelemista.

2. Reilun tunnin mittainen hieronta, joka tuli enemmän kuin tarpeeseen. Vaati melkoista keskittymistä ja tahdonvoimaa pysytellä aloillaan ja rentoutua, sillä oli tää mimmi kyllä sellaisessa jumissa, että hävettää. Jälleen kiertää veri, ja nyt mulla onkin oma vakkari hieroja ihan toimiston vieressä!

3. Loppiaisen ekstempore Farang. Ystäviä ja ihanaa ruokaa, tarviiko lisätä jotain?

Farang Aniksenmakuinen
Farangin starterit loppiaiselta.

4. Melkein kolmetuntiseksi venähtänyt lenkki Millan kanssa, jonka aikana tiirailtiin sisustusliikeisiin ja napsittiin auringonlaskukuvia. Ja niin, Millis! Aika harvinaista herkkua saada Saudi-Arabiasta vieraita!

5. Keskiviikkoaamun hämmästyttävä auringonnousu matkalla työtapaamiseen Espooseen. Yllätin itsenikin aamutuimaan hymyilemästä nenä kiinni bussin lasissa.

6. Olen kuullut tutuista, joista en ole kuullut vuosiin! Ihan huippua, että soittelitte.

7. Paluu 10 vuoden jälkeen jonnekin, johon olen halunnut palata jo kauan. Tästä lisää, mikäli hommat etenevät toivotulla tavalla. Ei mitään mystistä, uutisarvoltaan siis hyvinkin leutoa kamaa.

Kaivopuisto Aniksenmakuinen
Kaivopuistossa on ihmisen hyvä olla.

8. Viikon sportit. On ollut hyvä draivi liikunnan suhteen, vaikka kiirettä on pitänytkin!

9. Onnistuneet sunnuntaishoppailut. Useamman vuoden etsintöjen jälkeen tänään Ziosta bongatut saappaat. Aikuiskengät, tervetuloa Nikejen seuraksi! Teitä on odoteltu. Lisäksi visuaalista silmääni hivelevät shampoo ja hoitoaine pistivät hymyilyttämään.

Zio Aleksanterinkatu Aniksenmakuinen
Zio, tuo Aleksanterinkadun helmi! Vihdoin löytyi ne kauan kaivatut aikuiskengät!

10. Lentoliput 10 päivän työreissulle TANSANIAAN! Tämä tieto heilunee näissä postauksissa kulmasta jos toisesta lähiviikkoina. Parhautta! Joko saa pakata?

Mitäs kivaa sinne kuuluu? Joko on alkanut arki luistaa? Rentoa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä ens viikkoon, mikäli vielä hieman tuntuu tahmealta niin kyllä se sieltä pian alkaa taas arki maistua ja muuttua mieluisaksi!

In English:

I decided to start listing 10 positive things every week in one blog post to make it easier to begin with writing. Recalling happy memories is useful for overall happiness (makes us realize how many awesome things there actually are in our everyday lives), and I want to remember these moments when it feels like there´s really nothing great going on. Trust me, there always is.

1. Monday was damn cold but I loved it! Walking in freezing weather is so refreshing and even enjoyable especially when you´re wearing something as warm as my Canada Goose.

2. I had a proper sports massage on monday which was pure torture but damn I felt great afterwards! My muscles were so tight before that I felt weird walking the next day when my legs were actually moving as they should move.

3. Farang with friends. Those two f-words tells everything you need to know about the dinner we had on tuesday.

4. Milla and our long walk in Kaivopuisto. The weather was amazing during our tour, and I am grateful to have my dear friend around before she´s heading back to Saudi-Arabia.

5. I took a bus to work on wednesday because I was going to Espoo to meet a client. The sunrise was insanely beautiful, I was glued to the window staring at the light like an idiot for the whole trip.

6. Phone calls from people I´ve met years ago last time. So happy to hear from you!

7. I´ve been willing to return somewhere I went for more over 10 years ago last time, and I did it this week. Small step for a human being, but huge one for me!

8. Even though it´s been a busy week I´ve managed to fit my workouts between my daily routines.

9. I don´t really like shopping but this Sunday was a real shopping treat! Finally I found the leather boots I´ve been after for years, and I managed to find matching shampoo and conditioner bottles next to the bottles I already have on top of the shelf in my shower. Visualist approves.

10. Plane tickets to TANZANIA! I couldn´t be more excited about the fact that I´m going on a work trip to Africa, and as a cherry on the cake I´m traveling with Päivi! It´s going to be legendary!

Quite a start for the year, I must say! How has your week been? What was the best thing that happened to you during past week? I really wanna know!

Enjoy the rest of the sunday, folks!

 

Värikäs supersalaatti

Värikäs supersalaatti

Kokkailun sijasta inspiraatio on kohdistunut tänään lukemiseen, eikä suotta. Saku Tuomisen Luova Järkevyys on ainakin ensimmäisten kappaleiden jälkeen osoittautunut erinomaiseksi. Kiitos vain veli mieluisasta joululahjasta! Tämä on mainio kirja hieman tuuletella päätä, sillä Anthony De Mellon Havahtuminen, toinen työn alla oleva luku-urakka, vaatii täysin toisenlaista […]

La Serre Dubai / Vida Downtown

La Serre Dubai / Vida Downtown

Ravintolajutut Dubaista jatkuvat, tällä kertaa vuorossa olisi La Serre Dubai, Vida Downtown-hotellin kyljessä komeileva, erityisen viehättävä ranskalainen bistro. Vida Downtown sijaitsee aivan Dubai Mallin kupeessa Sheikh Mohammed bin Rashid Boulevardin varrella, jossa lenkkeilin lähes joka ilta Dubaissa asuessani. Olin siis jo pitkään silmäillyt La Serreä sillä silmällä, […]

Tavoitteista ja niiden saavuttamisesta

Tavoitteista ja niiden saavuttamisesta

Vuoden alku on ollut rennonletkeä kaikkine vapaapäivineen, jonka vuoksi odotan jo huomista työpäivää ihan intoa puhkuen! Vapaa-aikaa olen käyttänyt muun muassa tavoitteiden kirjoittelemiseen, joka on itseasiassa tosi hauskaa puuhaa. Motivaatio ei ole mulle tavallisesti ongelma-alue, tekemisen kanavoiminen oikeisiin suuntiin on lähinnä se, miksi on hyvä ottaa kynä kauniiseen käteen ja tehdä listaa siitä, mitä tahtoisi saavuttaa.

quote1

En näe vuodenvaihteessa tehtyä tavoitteenasetantaa mitenkään ”uutena alkuna”, vaan pikemminkin katseen terävöittämisenä; voisinko tehdä tuon tai tämän homman toisin, jotta se veisi suuntaan, jonne haluan todella päästä. Perustavaa laatua olevia muutoksia kun ei tällä hetkellä ole agendalla. Lopulta isotkin muutokset ovat sarja aika pieniä tekoja; ei kannata siis alkaa keulia ja päättää muuttaa koko elämäänsä siltä istumalta. Kärsivällisyys ei ole koskaan ollut varsinainen ominaiskykyni, mutta kummasti siinäkin kehittyy.

quote2

Tavoitteiden kirjoittelemisesta tuli omalla kohdallani hieman pidempi prokkis, sillä halusin paperille konkreettisia, tehtäviä asioita, joita toistaa kunnes ne alkavat sujua. Aloitin melko laveilla aatoksilla omasta mielestäni täydellisestä elämästä (vähempään kun ei kannata pyrkiä); fiiliksistä ja ympäripyöreistä ajatuksista, joita mieluusti kohtaisin tulevana vuonna. Kun sain ne ylös, aloin jaottelemaan näitä asioita aihepiireittäin; mikä vaikuttaa mihinkin, ja mitkä teot tuottavat näitä fiiliksiä tai tuntoja. Tässä kohtaa voi putkahtaa tosi yllättäviä juttuja esiin, joita ei ole edes tullut harkinneeksi aiemmin. Lopulta, parin päivän sulattelun jälkeen, sain jokaiselle elämän osa-alueelle yhdestä kolmeen kohtaa, joita tulen tietoisesti muuttamaan; pitää muistaa, että niillä pienillä jutuilla on iso merkitys kokonaiskuvan kannalta! Yksittäinen päätös, jonka tekee toistamiseen, on avain muuttumiseen.

quote5

Onni on, että ison osan jutuista osaan tehdä itse, eikä toteuttaminen ole mahdottoman hankalaa. Ei ole silti ollenkaan huono ajatus kirjoittaa ylös myös jotakin, jossa tarvitsee apua; mikäli haluaa oppia taitoja, joiden treenaaminen ei yksin onnistu, on ohjaajan hankkiminen varmasti tarpeen. Eikä kaikkea tarvitse tehdä itse, vaikka osaisikin! Mikäli oma PT motivoi, ei ole huonompi ajatus hankkia koutsia piiskaamaan kohti tavoitteita. Varmin tapa onnistua on maksimoida menestyksen välineet ja karsia epäonnistumiseen johtavat tekijät; kaikki keinot on sallittu!

Pitää myös miettiä, mitä on valmis uhraamaan tavotteidensa vuoksi. Jätänkö after workin välistä, jotta pääsen tanssitunnille? Jäänkö töihin tunniksi pidempään opetellakseni uusien ohjelmien käyttöä? Suljenko telkkarin ja avaan koulukirjan? Elämästä on karsittava, jotta siihen voi lisätä. Pitää myöntää, että toisinaan tv:n katselustakin voi olla kivuliasta irtautua.

Tulevan suunnittelun pitäisi kuitenkin tuottaa pääasiassa positiivisia fiiliksiä, ei luopumisen tuskaa tai ahdistaa jo valmiiksi. Kasvukivut sen sijaan ovat vain hyvästä, ja epämukavuusalueelle on mentävä muuttuakseen. Uskon vahvasti, että positiivisella päättäväisyydellä ja maltilla matkaan lähteminen on paras tapa tehdä pysyviä muutoksia. Hampaat irvessä väänetty pakkopulla tukehduttaa aivan varmasti alkumetreillä.

quote4

Olen hyvässä mielessä piinannut itseäni eri aiheiden parissa, mutta ne taitavat jäädä tällä erää ainakin blogin ulkopuolelle. Henkilökohtaisuuksien kirjoittaminen paperille vain omille silmillekin on hieman tuskaista, mutta juuri niiden hankalimpien asioiden tiedostaminen on sitäkin hyödyllisempää. On myös hyvä kirjoittaa asioita, mistä aikoo luopua, ja jotka tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Nukkuminen on esimerkiksi yksi juttu, joka tuntuu olevan asia, jonka skippaan helposti aikatauluistani, vaikka se on empiiristen tutkimuksieni mukaan tärkeintä kaiken muun saavuttamisen kannalta. Etenkin näin rennomman ajanjakson jälkeen sitä hoksaa, mitä uni tekee ihmiselle.

0c47aca416a1ad3dcd50d1207d12c323

Paperi esille ja pakertamaan siis! Tässäkin hommassa voi aloittaa pienin askelin, ja kirjoitella vaikka kolme juttua, joissa aluksi alkaa petrata. Tsekki parin kuukauden päähän, ja pohtimaan, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Takapakista on turha lannistua, sillä sitä sattuu ihan kaikille! Toisinaan sitä voi myös oppia jotain uutta itsestään, sitä ei välttämättä pidäkään kielten opiskelua enää tarpeellisena kun on todennut sen olevan vastenmielistä vääntämistä viikosta toiseen. Myös levon voi ottaa tavoitteeksi. Tunti päivässä tekemättä mitään kuulostaa helpolta, mutta pysyisitkö siihen? Ainakin meikälle tekisi tiukkaa!

Jos vielä jotain asiaa voisi korostaa ylitse muiden, se tulee tässä: tavoitteet ovat itseä varten. Muiden intohimojen perässä juokseminen ei tuota onnea, eikä muiden takia tehtyjä saavutuksia pidä lopulta minään. Tässä hommassa on paras siis suunnata nenä napaan!

(Kuvat: Pinterest.com)

In English:

 

Setting goals

I´ve got some time to think during the holidays, so I´ve came up with quite an extensive set of goals for the year 2015. I am not going to tell in the blog which are they, but I wanted to tell how I see the whole process; how can you set up your goals, and how to make them happen.

It seems like most of the people have gave up before even starting to think what they want to achieve. Yes, there are quite a lot of empty promises made during past years, but there are a lot of success stories as well. So how did they do that? Why someone managed to do so well? Here´s a simple list how to make it:

1. Take time to think what you really want. Write down feelings and big ideas first without even thinking about headlines or specific actions. When are you the happiest? What are the things that makes you feel enthusiastic?

2. Only when you know what kind of situations make you feel good and you´re looking forward to have in the future, think how could you make these things come true. What do you have to do to achieve that? Remember not to stress about how long will it take; think about the first step!

3. Write down 1-3 smallish things you will change in your every day life to achieve your goal. They must be very specific. ”Eat healthy” is not specific, you must come up with actions like ”Eat 200 grams of greens at every meal” etc. These must be achievable and realistic, but they have to challenge you a little.

4. Set the date to have a review how did you do and what changes must be made for the next period.

5. Write things down. If you´ve got an app to mark all the workouts, it´s very easy to look back and see how did you manage to follow your own actions.

6. Chill out. The Rome was not built in a day so do your daily action, step back and thank yourself for doing that. Keep living your life. Positive mind set is important here, no one wants to keep doing things they don´t feel like doing. If you´re thinking about changing your life 24/7, you´ll be tired in a week.

So let´s get started! Take a pen, a paper and start writing! Don´t try to be ready in an hour or a day; take your time.

Remember, you are setting your goals for yourself. You can ask someone to help you out or push you forward but in the end, it is you who should be doing the work for yourself, and enjoying the outcome.