Joulu ilman perinteitä

Loppuvuosi oli ihan hullua rallia. Vastapainon päättömälle kiireelle toi joulu Kankaanpäässä, jossa puolestaan aikaa saa tosissaan tappaa aina ruoka-aikaan saakka, jottei kuolisi tylsyyteen. Älkää käsittäkö väärin; tekemistä täällä toki olisi, mutta pyrin pitämään näppini erossa kaikesta oikeasta tekemisestä ja keskittyä roikkumaan Narnian rajamailla. Lenkkejä, laiskottelua, lumen luontia, reipas salitreeni, päivätorkut ja sauna ovat notkuvan ruokapöydän lisäksi täyttäneet tunteja juuri toivotulla tavalla.

Avasin telkarin pariin kertaan, mutta laitoin sen saman tien kiinni. Tarpeellisemmalta tuntui kävellä metsässä, näperrellä joulupöytään kunnon kattaus tai tarttua kynään ja kirjoitella ohi lentäviä ajatuksiaan paperille. Kuulostaa runolliselta, mutta tosiasiassa nämä tuotokset eivät todellakaan ole kummempia. Terää pitkin ruutupaperille valutetut sanat ovat lähinnä tajunnan virtaa ilman syvällisempiä luotauksia – joskus nuorempana opittu tapa jäsennellä päätään, joka putkahtaa esiin kerran pari vuodessa.

IMG_4186

Koitin kovasti ennen tänne tuloa pohtia jouluun liittyviä perinteitä, sillä olin hieman huolissani vesisateen vallanneesta Helsingistä startatessani, että tuleekohan se joulumieli tänä vuonna ollenkaan. Mikä muu kuin loma ja hiljaisuus erottaa joulun muusta menosta? En oikeastaan keksinyt kovin montaa juttua, sillä meillä ei varsinaisesti ole mitään perinteitä; tehdään kyllä samoja juttuja joka vuosi, mutta pakko ei ole tehdä mitään. Viedään kynttilöitä haudoille jos huvittaa ja ollaan ihan niissä kuteissa, mitkä päälle valikoituu. Leivotaan karjalan piirakoita, mikäli projekti tuntuu hauskalta, tai katsotaan kimpassa leffa jos sopiva telkkarista tulee. Ei harrasteta sukulointia sen enempää kuin joulukirkkoakaan, vaikka sallittua tuokin olisi jos sille päälle sattuisi. Ei satuttu.

Ruokailuun tuntuu liittyvän eniten perinteitä, vaikka mitään perinteistä ei siinäkään ole. Vai mitä mieltä olette kinkuttomasta, laatikottomasta ja riisipuurottomasta joulupöydästä? Pyhien aikana ei tarjoiltu myöskään lipeäkalaa, joulutorttuja tai limppua, eikä pöydällä nököttänyt pähkinöitä, rusinoita tai kuivahedelmiä. Tänä vuonna Eeronkadulle ei matkannut edes ainuttakaan rasiallista konvehteja!

IMG_4188 IMG_4193

Sen sijaan pöydässä oli suurimpia jouluherkkujani: isän savustamaa lohta ja mausteisia lihapullia. Äiti (joka leipoo joskus, ja niinpä niin, jouluna) teki arabialaisen maustekakun, jonka päällisen lusikoiminen kakkutarjottimelta oli kahvihetkien jännitysnäytelmä; kakkukin oli erikoishyvää, mutta se päällinen! Kylmäsavuporo puolukoiden kera on varmasti tullut jäädäkseen joulupöytään, jonka lisäksi nyhtökalkkuna, paahdetut uunijuurekset ja juustokuminalla sävytetty hummus hengasivat sulassa sovussa kylmäsavulohen kaverina. Ruokalista jatkuisi vielä melkoisesti, mutta omat suosikit olivat siinä. Ja oli meillä toki sitä suklaatakin, se vain oli täsmähankittua jokaiseen makuun: minttusuklaata, raakasuklaata ja Geishoja.

IMG_4215 IMG_4221

Siinä se taitaa joulun hienous olla; kaikki on sallittua eikä ole mitään pakollista. Sitä saa nukkua puoleen päivään, muuttaa mieltään kaikkien suunnitelmien suhteen, santsata seitsemättä kertaa tai syödä aamupalaksi kasan suklaata, jos haluaa. Läksiä lenkille pakkasyöhön tai linnottautua kuusen alle lagaamaan, eikä kukaan kysy miksi.

Joululahjaperinne sen sijaan ei kuole tappamallakaan, vaikka sitä yritetään joka vuosi. ”Ei sitten osteta mitään” muuttuu aina jossain kohtaa marraskuuta ”No josko sitten kuitenkin jotain”, ja jouluaattona on kuusen alla aina ruuhkaa kun pakettiläjä vain ilmestyy jostakin. Onneksi keskitymme vain tarpeelliseen ja lahjavuori jakautuu nykyisin tasaisemmin osanottajien kesken, joten myönnetäköön tämän olevan jouluperinne, joka on vakiutettu myös osaksi Tolvasten joulua.

IMG_4237 IMG_4256 IMG_4266 IMG_4277

Joulu oli siis erittäin mukiinmenevä, ja täydellisen siitä teki lumi! Aattoaamuksi maahan ilmestynyt valkoinen peitto sai meikän repeämään riemusta, ja meuhkasinkin lumilapion kanssa pihan kaikki kolkat puhtaaksi lenkin päälle kun en malttanut jättää kinoksia vartioimatta. Reipas pakkanenkaan ei haitannut, sillä hankin jo hyvissä ajoin itselleni jotakin, joka olisi pitänyt hankkia jo vuosia sitten; Canada Goosen Trillium Parka oli ostoslistalla Dubaista paluuni jälkeen, sillä päätin palatessani olla palelematta. On kyllä jokaisen euron arvoinen sijoitus! Järkeen ei mahdu, miten sama takki on niin kohtuullisen kokoinen ja hyvin istuva, että sen kanssa voi liikkua helposti, mutta sillä passaa myös seisoa paikallaan -18 asteen pakkasessa jäätymättä. Oma takkini on Scandinavian Outdoor Storesta, joka on ainoita suomalaisia, asiantuntevasti palvelevia liikkeitä sekä kivijalassa, että verkossa. Toiset ne vaan osaa!

IMG_4280 IMG_4281IMG_4283IMG_4295

Kuvat blogipostaukseen otti Iskä, jonka mieluisin lahjapaketti sisälsi Black Horsen sijasta tänä vuonna kasan Canonia. Pakko myöntää, että vuosien takainen harrastus näyttää olevan vieläkin hanskassa. Voisikohan blogipostausten kuvituksen ulkoistaa kokonaan? Vanhojen harrastusten henkiin herätteleminen on kyllä jotenkin taianomaista! Äiti pääsee teatteriin ja kuumakivihierontaan, pikkuveljen uusi läppäri helpottanee yhteydenpitoa.

Omista paketeista kuoriutui kaikkea musta-valkoista Tom Dixonin hopeista lyhtyä lukuunottamatta, kyllä pukki tietää! Saku Tuomisen Luova Järkevyys pääsee tutkinnan alle kunhan pääsen takaisin kotiin ja olen selvinnyt edellisestä luettavastani. Eero Aarnion Wuffin kyljessä lukee ”mitoitettu 3-vuotiaille”, ymmärtäähän nuo inhimilliset painovirhepaholaiset!

Mainioita kinkunsulatteluja ja leppoisia välipäiviä itse kullekin, vielä hetki lööbaa ja sitten maistuukin jo paluu todellisuuteen!

IMG_4284

 

In English:

I almost forgot the translation but luckily the best Greek in the world reminded me! Have I mentioned Kikh is probably the most caring, loving and amazing girl I´ve ever met? She saved my life few times when I was sick in Dubai (pineapple delivery with medicines and love kills all the diseases in this planet), and we´ve handled so many crisis over coffee (and red wine) that time in Dubai would have been much worse without her. 

The days (weeks, actually) before Christmas were crazy busy so all I wanted was to get to my parent´s house and disconnect for a while. Watching movies seemed too much work so I walked in the woods a lot, went to the gym and sauna, set the table taking hours to find matching decorations and wrote small thoughts on the paper. Oh, and the best part; cleaned up the snow! We got snow just before Christmas  and I was so thrilled I was just hanging outside for hours!

There´s quite a lot of traditions we do not follow in my family during Christmas time, and I guess those might be the ones bringing the Christmas spirit to most of the Finns. We spend our Christmas with neither church nor relatives, and we only make the foods we really like missing the most traditional ones. The whole point is that everyone does whatever they feel like doing. Christmas is for relaxation, fun and spending time together – not a list of mandatory things to do. The only thing that seems to go the same way every single year are the presents. Yep, we´ve tried to get rid of the habit of buying presents to each other but so far we´ve failed miserably. The tradition continues, I assume.

So why all the photos of me? My dad got a camera as a present so he was willing to go outside with me and take photos for my blog post, and I must admit he´s quite a talent! It´s been a good while since he handled a proper camera last time, and I would gladly let him to be my photographer from now on. Standing outside I was quite happy I prepared properly for the winter this year; Canada Goose Trillium Parka is so warm I was happy standing outside while it was -18 degrees. Highly recommended if you ever need a warm jacket, and I know a place where o buy it as well. Scandinavian Outdoor Store is one of the few web shops I really enjoy using!

So what did the Santa brought me? Tom Dixon´s candle holder, Eero Aarnio´s Wuff-stool, white sheets, woolen socks (black ones, of course!), a book (In Finnish, written by Finnish author) and some other essentials. The fun part is that every single thing was either black or white. Santa knows me so well!

 



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *