La Digue ja Anse Source d´Argent

SONY DSC

Palataan vielä ainakin kerran Seychelleille, sillä kuva-arkiston uumenista löytyy vieläkin jaettavaa. Joko puuduttaa? Päivät menee täällä Dubaissa tällä hetkellä sellaista tahtia eteenpäin, etten enää tiedä mitä kello on ja missä viikonpäivässä mennään, ja iPhonen hälytys on asennettu jokaiselle tärkeälle menolle, sillä pää ei enää muista edes katsoa kalenteriin.

En kuitenkaan valita, kaikki kiire kun on  ollut erittäin positiivista sellaista; Dubaissa on käynyt kivasti tuttuja kääntymässä ja lomailemassa, ja olen saanut viettää aikaa mahtavassa seurassa useampana päivänä tänä vuonna. Lisäksi reissuilut suuntautuvat nyt hyviin maisemiin, Mauritiuksella kävin juuri ja menen muutaman päivän päästä jälleen – odotan niin innolla!

SONY DSC

No mutta, takaisin Seychellien saarille!

Viimeinen päivä Praslinilla valkeni melko aurinkoisena, joten olosuhteet tuntuivat mainioilta lähteä poikkeamaan vielä La Diguella, maailman upeimman rannan, Anse Source D´argentin, kotisaarella. Ennakkohuhut kielivät, että La Digue olisi erinomainen saari pyörätourneelle eikä taaskaan voi väittää, etteikö huhut olisi olleet totta; eittämättä paras tapa tutkia makeita merimaisemia on vuokrapyörän hankkiminen heti satamasta. Urheiluhullu diggasi taas kybällä!

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Pyöriin jälkiasennuksena viritetyt kauppakorit toimivat erityisen hyvin tavaran kuljetusvälineenä joskin sääriluun nahat ovat edelleenkin rullalla hienoisten muovireunan kanssa otettujen potkunyrkkeilyharkkojen jälkeen ja reidet huusivat hoosiannaa 21-vaihteisesta noin kolmivaihteiseksi taantuneiden maastopyörien kanssa mäkiä sorvatessa. Kaikesta pienestä taistelusta huolimatta päivä oli aivan huikea ja palaisin sotkemaan fillareilla La Diguen mäkiä milloin tahansa!

SONY DSC

SONY DSC SONY DSC SONY DSC

Kesken reissun iski myös hillitön tarve päästä jälleen puunoksille keikkumaan. Miksei täällä aavikolla voi olla tuollaisia kiipeilypuita?

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC    

Rantabulevardia rullaillessa ja tuulen hulmutessa tukassa näimme jo kaukaa erikoista liikehdintää tienreunassa. Luonnohelmassa vapaana hengaava jättikilpikonna näytti parkkeeranneen kuorensa lounasapajille! Vedimme toki liinat kiinni toisen ruokarauhasta piittaamatta, ja jäimme ihmettelemään jättimäisen möhkön ateriointia; eipä sinänsä tuntunut haittaavan pieni objektiivilla osoittelu tätä kaveria.

SONY DSC

SONY DSC SONY DSC

Nuo jättikilpparit saattavat painaa jopa 250 kg, mutta siitä huolimatta niiden suuruus yllätti; meikäkin näyttää rääpäleeltä näihin verrattuna! Liikehdintä on odotetun mukaista, kestää tovin jos toisenkin kun tuo otus pönkeää itsensä koivilleen ja lähtee vaappumaan eteenpäin, joten uskaltauduin näinkin lähietäisyydelle. Lisäksi nämä suuret kilpikonnat saattavat elää jopa 200-vuotiaiksi, joka tosin on ilmeisen mutulla heitetty ikä; ihmistutkijat kun kupsahtavat kerta toisensa perään ennen aikojaan kilvekkäiden porskuttaessa vasta keski-iässä.

Sotkimme fillareilla eteenpäin, mutta reitti kävi kaksipyöräisille hieman turhan haastavaksi tien loppuessa ja heitimme olosuhteiden pakosta uukkarit; olisi sinne Anse Source D´argentillekin kiva päästä jossain kohtaa löhöämään. Satama on La Diguen keskus, jossa varmaankin jokainen saaren pikkuinen marketti sijaitsee. Nappasimme ohimennen kaupasta juomat matkaevääksi ja lähdimme pyörinemme kohti etelää. Keli alkoi näyttää huononevia merkkejä, mutta eipä sitä voi tällaisia spesiaalipaikkoja skippailla, joten tummia pilviä uhmaten matka jatkui.

SONY DSC SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Pit stopilla ei ollut E.T. menossa kotiin vaan matkaseura kävi tsekkaamassa, miltä maisemat näyttävät. Pellegrino katosi parempiin suihin melko hätäisesti, pilvistä huolimatta kuumassa kelissä ei sovi tuota nestetankkausta unohtaa. Kun juomat oli huitaistu huiviin, polkaisimme vielä viimeisen kilsan verran eteenpäin ja viimein pääsimme tutunoloisiin maisemiin; onhan se vaan kaunis paikka!

SONY DSC

SONY DSC SONY DSC SONY DSC SONY DSC

Pilvinen keli vähän ketutti, mutta onneksi kallionkoloissa oli seikkailtavaa ja ranta jatkui aina kivien toiselle puolelle kun jaksoi vain kahlailla pidemmälle. Lekottelijoita oli jonkun verran muitakin, mutta moniosaisella rannalla muut katosivat omiin kolosiinsa ja maisemista sai nautiskella melko rauhassa. Vierailun arvoinen paikka, mutta kyllä panttailisin tätä kohdetta sen aurinkoisimman päivän ohjelmaksi, pakkaisin eväät sekä snorkkelit mukaan ja laiskottelisin koko päivän palmun katveessa.

Iltapäivä alkoi kääntyä illaksi, ja nälkäin alkoi olla jo sellaisissa sfääreissä, että teimme paluun satamaan. Söimme melko mukiinmenevät annokset mereneläviä ja palasimme lautalle, joka kyyditsi reissulaiset takaisin kotisaarelle Chalets Cote Merin suojiin. Erikiva päivä, saariretkeily Seychelleilla on pakollista-listalla mikäli kirkkaimmat aarteet kiinnostavat.

SONY DSC

SONY DSC



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *